Ulkomailla on nähty rajuakin vaalihäirintää tekoälyn avittamana. Sama voi olla asiantuntijan mukaan tulossa Suomeen, vaikka olemmekin säästyneet ilmiöltä vielä melko hyvin.
Muualla on nähty tapauksia, joissa valtakunnan kärkipoliitikkojen suuhun on videolla laitettu asioita, joita he eivät todellisuudessa ole sanoneet. Kyse on niin sanotuista syväväärennösvideoista eli deep fake-videoista. Esimerkiksi lokakuussa Irlannin presidentinvaalien aikaan internetissä levisi ehdokkaasta tehty syväväärennösvideo.
Oikeusministeriön neuvotteleva virkamies Heini Huotarinen ennakoi, että deep fake-videot ovat tulossa osaksi vaalihäirintää myös Suomessa, ehkä jo seuraavissa eduskuntavaaleissa. Toistaiseksi vaalihäirintätapaukset ovat olleet meillä melko harvinaisia.
”Tämä teknologia on olemassa ja on mahdollista, että tällaistakin nähtäisiin.”
Toinen uhkakuva liittyy siihen, että ihmiset saavat väärää tietoa chatbottien, kuten ChatGPT:n, Geminin ja Copilotin kautta, jos he luottavat sokeasti lukemaansa.
”Suurin vaikutus tekoälystä tulee sitä kautta, että harhaanjohtavan materiaalin tuottaminen, suomen kielelle kääntäminen ja näkyväksi tekeminen on tullut teknologisesti aika halvaksi ja helpoksi”, Huotarinen arvioi.
Vaalihäirinnällä tarkoitetaan sitä, että joku pahantahtoinen toimija yrittää häiritä demokraattista prosessia ja sekaantua siihen. Käytännössä toiminta kohdistuu joko äänestäjien tahdonmuodostukseen, äänestystapahtumaan tai vaalijärjestelyihin.
Kansainvälisistä esimerkeistä havaitaan, että vihamieliset valtiot yrittävät vaikuttaa vaaleissa. Esimerkiksi Romanian presidentinvaaleissa saatiin näyttöä Venäjän vaikutusyrityksistä.
Huotarinen kertoo, että vaaleja voivat häiritä myös muut toimijat kuin vihamieliset valtiot. Motiivit häirintään voivat olla monenlaisia. Osa häirinnästä voi olla myös ajattelematonta, eikä sen taustalla välttämättä ole mitään suurempaa motiivia.
Huotarinen muistuttaa, että digitaalisessa ympäristössä jokaisen kansalaisen on tärkeä oppia tunnistamaan, millaista informaatiota tai johdattelua kansalaisille syötetään.
”Jos näkee jotain sellaista, mikä ei vaikuttaisi olevan totta, on ihan mahdollista, että se ei olekaan.”
Neuvotteleva virkamies arvioi, että suomalaiset osaavat tunnistaa vaalihäirinnän melko hyvin. Toisaalta myös puolueiden kampanjointi on yleensä ollut melko siistiä ja asiallista verrattuna joihinkin muihin maihin.
Verkossa on paljon sekä huijauksia että myös väärää tietoa. Huijauksissa motiivina on käytännössä aina raha. Muun kuin rahallisen motiivin tapauksessa kyse on yleensä informaatiovaikuttamisesta.
Väärän tiedon tunnistaminen ei välttämättä ole yksinkertaista.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin kyberturvallisuuskeskuksen johtava asiantuntija Juhani Eronen kertoo, että väärän tiedon levittämistä ja huijauksia yhdistää se, että molemmissa tapauksissa esitetään uskomattomia väitteitä.
”Väite on yritetty tehdä sellaiseksi, että henkilö jollain tavalla innostuu tai pöyristyy siitä.”
Väärä tieto yritetään usein muotoilla niin, että se sopii jollain tavalla vastaanottajan maailmankuvaan ja herättää samalla voimakkaita tunteita.
Eduskuntavaalit järjestetään seuraavan kerran ensi vuoden huhtikuussa.
”Suurin vaikutus tekoälystä tulee sitä kautta, että harhaanjohtavan materiaalin tuottaminen, suomen kielelle kääntäminen ja näkyväksi tekeminen on tullut teknologisesti aika halvaksi ja helpoksi.”
Tekoälyn avulla ääntä, videota, tekstiä tai kuvia yhdistämällä on mahdollista luoda esimerkiksi todellisista ihmisistä virtuaalisia kopioita. Deep faket, eli syväväärennökset ovat tämän teknologian muotoja, joissa erilaisia tekniikoita yhdistämällä esimerkiksi videolla näkyvä todellinen hahmo saadaan sanomaan ja tekemään asioita, joita hän ei ole todellisuudessa koskaan tehnyt.
Syväväärennöksiä hyödynnetään esimerkiksi erilaisissa huijauksissa ja niillä voidaan pyrkiä romuttamaan jonkin henkilön mainetta tai luotettavuutta.
Syväväärennöksen luomiseen tarvitaan kohdehenkilöstä vain lyhyt ääni tai videonäyte.
Lähde: Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Kyberturvallisuuskeskus
