Ihmiset vievät sekajätteelle tarkoitettuun keräyspisteeseen jopa sohvia ja käyttävät keräyspisteitä ilman lupaa – Kainuussa käyttöön otettiin valvontakamerat

Eri puolilla Suomea jopa jätteiden vientiä valvotaan kameroilla. Tarkoituksena on pysyä kärryillä siitä, mitä keräyspisteillä tapahtuu ja ketkä siellä käyvät.

Kameravalvonta on käytössä esimerkiksi Kainuussa. Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokympin laatu- ja kehityspäällikkö Marjut Kinnunen kertoo, että osalla heidän aluekeräyspisteistään on havaittu jonkin verran väärinkäytöksiä, ja tästä syystä käytössä on kameravalvonta.

”Sinne tuodaan liikaa jätettä, vaikka se on tarkoitettu niin sanotulle tavanomaiselle sekajätteelle”, Kinnunen sanoo ja lisää, ettei aluekeräyspisteelle ole tarkoitus tuoda jätteitä vaikkapa varaston siivoamisen tai remontin jäljiltä.

Aluekeräyspisteet on tarkoitettu henkilöille, joiden kiinteistö kuuluu aluekeräysjärjestelmään.

”Eli ne, joilla on kotona oma jäteastia, eivät saa käyttää aluekeräyspisteitä”, Kinnunen painottaa.

Kinnusen mukaan kameravalvonta otettiin käyttöön lähes kymmenen vuotta sitten, kun väärinkäytöksiin haluttiin puuttua. Hänen mukaansa kameravalvonta on selvästi vähentänyt väärinkäytöksiä.

”Se puoltaa tarkoitustaan ja tavoitteitaan.”

Aluekeräyspisteisiin on tarkoitus tuoda vain niin sanottua tavanomaista sekajätettä.  Kuva: Jarkko Sirkiä

Ekokympin aluekeräyspisteille saa tuoda kerralla kaksi jätesäkillistä tavaraa. Pahimmillaan jätettä on Kinnusen mukaan tuotu peräkärrykaupalla. Pisteille on tuotu esimerkiksi jääkaappeja tai sohvia, vaikka nämä eivät niille kuulu. Erilaisia väärinkäytöksiä tulee ilmi kymmeniä kertoja vuodessa, ja usein ne kasaantuvat tietyille keräyspisteille.

Kinnunen korostaa, että pääsääntöisesti ihmiset osaavat käyttää aluekeräyspisteitä oikein ja heillä myös on oikeus käyttää niitä.

Sellaisilla pisteillä, joilla kameravalvonta on käytössä, kaikki niille tulevat autot kuvataan. Osaan kuvatuista autoista kohdistetaan tarkempaa valvontaa. Tällöin rekisterinumeron perusteella selvitetään, onko auton omistajalla oikeus käyttää aluekeräyspisteitä eli onko omistajan nimellä tai osoitteella olemassa Ekokympillä aluekeräysmaksu maksettavana.

Kinnunen kertoo, että jokaisesta kamerakorttisarjasta otetaan yksi tai kaksi kuvaa tarkempaan tarkasteluun. Yhteensä kuvia kertyy vuoden aikana tuhansia, ellei jopa kymmeniä tuhansia. Näin ollen siis läheskään kaikki aluekeräyspisteellä käyvät henkilöt eivät joudu tarkempaan syyniin.

”Se on ihan arpapeliä, kenelle se sattuu”, Kinnunen sanoo.

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokympin laatu- ja kehityspäällikkö Marjut Kinnunen kertoo, että osalla heidän aluekeräyspisteistään on havaittu jonkin verran väärinkäytöksiä, ja tästä syystä käytössä on kameravalvonta. Kuva: Kainuun jätehuollon kuntayhtymä

Jos kaikki on kunnossa, kuvat poistetaan heti, eikä väärin toimivaa jätteentuojaa lähdetä väkisin etsimään. Kuvia ei siis käydä läpi useampaa, vaikka väärinkäytöksiä ei tulisikaan ilmi. Kuvia ei myöskään tallenneta mihinkään myöhempää käyttöä varten, elleivät ne päädy jatkokäsittelyyn.

Jos tarkempaan tarkasteluun otetun auton omistajalle, hänen puolisolleen tai muulle perheenjäsenelle ei ole kirjattu maksettavaksi aluekeräysmaksua, lähetetään kuulemiskirje. Kirje lähetetään myös silloin, jos kuvista havaitaan, että keräyspisteeseen tuodaan jotain sinne kuulumatonta jätettä.

Laatu- ja kehityspäällikkö Kinnunen painottaa, ettei valvontaa tehdä kiusanteon vuoksi, vaan siksi, että väärinkäytökset saataisiin pois ja palvelun laatu paranisi.

Ekokympillä on aluekeräyspisteitä kaikkiaan 132, ja niistä noin viidesosaa valvotaan kameroilla.

Eri puolilla Suomea jopa jätteiden vientiä valvotaan kameroilla. Tarkoituksena on pysyä kärryillä siitä, mitä keräyspisteillä tapahtuu ja ketkä siellä käyvät. Kuva: Rami Marjamäki