MTK rukkaa rakennettaan rajusti – metsävaltuuskunta lakkaa ja pian aloittaa täysin uusi elin

MTK kaavailee uudistavansa luottamushenkilöhallintoaan isolla kädellä.

Ylimmäksi päättäväksi elimeksi jää valtuuskunta, mutta sen alla kaikki muu myllätään.

Johtokunnan korvaisi jatkossa hallitus, jota johtaa MTK:n puheenjohtaja. Varapuheenjohtajia olisi kolme, joista yksi edustaisi erityisesti maatalousyrittäjiä, yksi metsänomistajia ja yksi keskittyisi yhteisiin laajempiin asioihin. Lisäksi hallituksessa olisi viisi muuta jäsentä.

Nykymallissa johtokunnassa on kaksi varapuheenjohtajaa.

Hallituksen alla toimisi maatalous-, elinvoima- ja metsäasioiden neuvottelukunnat. Ne noudattelisivat näin keskusliiton toimihenkilöpuolella jo tehtyä työnjakoa.

Neuvottelukuntien alle perustetaan tarpeenmukaiset jaostot ja lisäksi foorumeita, joissa hoidetaan jäsen- ja sidosryhmäsuhteita ja nostetaan teemoja yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Neuvotteluntien jäseninä olisi luottamushenkilöitä, ja ne korvaisivat 10 valiokuntaa ja 13 verkostoa.

Käytännössä kaikki on auki, kunnes marraskuun valtuuskunta näyttää uudistukselle sääntömuutoksineen vihreää valoa. Myös liittokokous käsittelee helmikuussa 2027 kokonaisuutta. Uuden luottamushallintomallin on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2028 alusta, kun sääntömuutokset on tehty.

Täysin uutena elimenä aloittaa jo tässä toukokuussa 28-jäseninen luottamusneuvosto. Jäseniksi tulevat 14 MTK-liiton puheenjohtajat ja 14 metsänhoitoyhdistyksen puheenjohtajaa. Mhy-ehdokkaiden valinnat ovat vielä kesken, sillä yhdistyksiä on 41. Neuvoston on tarkoitus kokoontua useamman kerran vuodessa.

MTK:n valtuuskunta säilyy lähes ennallaan. Siihen kuuluisivat edelleen 55 tuottajaliittojen ja 20 metsänhoitoyhdistysten edustajaa. Kolmen nykyisen yhteisöjäsenen, yhteismetsät, Pro Agria ja Turkistuottajat, jäsenyys lakkaisi, mutta edunvalvontayhteistyö tiivistyisi.

Uutena valtuuskunnan alla aloittaisi nimitysvaliokunta.

Uudistuksen tavoitteena on trimmata ja tasapainottaa keskusliiton luottamushallintoa vastaamaan jatkuvasti muuttuvia yhteiskunnallisia haasteita sekä vahvistaa perusjäsenten eli viljelijöiden, metsänomistajien ja muiden maaseutuyrittäjien edunvalvontaa, MTK:n toiminnanjohtaja Jyrki Wallin kertoo.

”Malli on nykyistä yksinkertaisempi eikä tässä ainakaan kasvateta kokouksissa kävijöiden määriä. Myös nuorten osallistamiseen etsitään uusia malleja ja koko kentän toimintaa tarkastellaan, sillä tämä on kokonaisuus.”

MTK-liitot muodostuvat MTK-yhdistyksistä, joita on yhdistymisten jälkeen 281. Ne toimivat vapaaehtoisvoimin ja palkattuja työntekijöitä on vain kahdessa suurimmassa.

Mhy:t ovat asettaneet tavoitemääräkseen 20. Palkattuja ammattilaisia on 900.

Suurin mullistus nyt 250 000 jäsenen MTK:ssa tapahtui vuonna 2015, kun metsänhoitoyhdistykset tulivat jäseniksi tuottajaliittojen rinnalle ja toivat 160 000 uutta jäsentä. Mhy-väki on kokenut, ettei joukon ääni kuulu riittävästi ja osa jopa niskuroinut jäsenmaksuista.

Jatkossa metsän edustus vahvistuu muun muassa hallituksen varapuheenjohtajan roolin kautta. Uudistuksessa lakkautetaan metsävaltuuskunta ja metsäjohtokunta, joiden tehtävät ottaa neuvottelukunta.

Jäsenmaksuohjelmaa kehitetään Wallinin mukaan hallintouudistuksen rinnalla nykyisen jäsenmaksumallin pohjalta.

Jäsenten edunvalvonnan vahvistamisen lisäksi uudistuksella kirkastetaan myös MTK:n brändejä, tuetaan mhy-palveluliiketoimintaa sekä kehitetään kannattaja- ja opiskelijajäsenyyksiä.