Muistatko, mitä hallitus linjasi huippukalliista bensasta keväällä? Lupaus jäämässä vaille merkitystä

Muistatko vielä, mitä hallitus linjasi polttoaineiden korkeista hinnoista keväällä? Ei se mitään, sillä kirjaus on jäämässä vaille todellista merkitystä. Virkistetään muistia silti, koska asialla on merkitystä autoilijoille ja yrityksille.

Hallitus kokoontui niin sanottuun kehysriiheensä huhtikuussa. Kehysriihissä valmistellaan syksyn budjettiriihtä, jossa nuijitaan seuraavan vuoden talousarvio. Yhdysvaltain ja Iranin jännitteiden kärjistyminen oli kevään mittaan pompauttanut polttoaineiden hinnat nousuun. Pumppuhinnat ovat tärkeitä isolle joukolle äänestäjiä, minkä takia puolueet eivät voi sulkea silmiään asialta.

Perussuomalaiset esitti jakeluvelvoitteen laskemista hintashokin lieventämiseksi. Pääministeripuolue kokoomus ja RKP halusivat pitää jakeluvelvoitteesta kiinni. Jakeluvelvoite edellyttää fossiilisten aineiden korvaamista uusiutuvilla polttonesteissä tietyssä suhteessa. Bensaveron alentamisen hallituspuolueet sulkivat pois liian kalliina ratkaisuna. Ruotsin alhaiset pumppuhinnat johtuvat juuri veroalesta, jonka osuminen vaalivuoteen oli tuskin sattumaa.

Bensajumin laukaisi lavea kirjaus, jonka mukaan hallitus voi palata neuvottelupöytään harkitsemaan ”tarkasti kohdennettuja toimia julkisen talouden liikkumavaran puitteissa”, mikäli polttoaineiden hinnat jäävät poikkeuksellisen korkeiksi.

Hinnat ovat yhä ylhäällä eikä sopua Iranin ja Yhdysvaltain välillä ole näköpiirissä. Näkyvissä ei ole ollut myöskään neuvottelupöytään palaaminen, vaikka muun muassa kuljetusalaa edustava SKAL ry on vaatinut toimia ennätyskorkean dieselinhinnan kohtuullistamiseksi. Hallituksen käynnistämästä ammattidieselin valmistelusta ei ole nopeaksi lääkkeeksi, sillä veronpalautuksiin perustuvan uudistuksen on määrä tulla voimaan vuonna 2028. Maatilojen tilannetta hallitus helpotti korottamalla kevyen polttoöljyn energiaveron palautusta EU:n sallimalla enimmäismäärällä. Alkutuottajien mukaan tällä on vain laastarivaikutus.

Jo keväällä näytti ilmeiseltä, että lupaus mahdollisesta paluusta neuvottelupöytään oli helppo heitto. Sen avulla hallituspuolueet saivat olemattomassa julkisen talouden liikkumavarassa sovun, jonka kukin pystyi myymään äänestäjilleen. Reilumpaa olisi ollut kertoa kansalaisille, että näiden kannattaa suosiolla varautua maksamaan enemmän tai ajamaan vähemmän.

Iranin-kriisin on arvioitu kestävän vielä pitkään ja sähkönhinnan nousevan datakeskusten myötä. Huhtikuun eduskuntavaaleissa äänestäjiä puhutellaan näiden kukkaroilla. Parlamentaarisen yhteistyön helmenä pidetystä velkajarrustakin lipsutaan jo.

Kirjoittaja on Maaseudun Tulevaisuuden vastaava päätoimittaja