Miksi sähkö on niin kallista? ‒ taustalla vaikuttavat pörssin mekanismit, poliittiset päätökset ja kuivuus, mutta pääsyy on Putinin
Helppoja keinoja sähkön hinnan alentamiseksi ei lyhyellä aikavälillä ole.
Sähkön hinta pörssissä määräytyy kalleimman tuotantotavan mukaan. Kuvituskuva. Kuva: Sanne KatainenKaikki ovat kuulleet, että sähkö on nyt ja tulevana talvena ennennäkemättömän kallista. Läheskään yhtä selvää ei ole se, miksi näin on. MT kysyi asiaa energia-alan asiantuntijoilta.
”Sähkö on kallista, koska polttoaineet ovat kalliita. Pääsyy tähän on venäläisten polttoaineiden poistuminen Euroopan markkinoilta”, sanoo energia-alan etujärjestö Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.
”Kaasun hinta on kymmenen- tai kaksikymmenkertaistunut ja hiilen hinta on noussut perässä. Niilläkin tuotettua sähköä kuitenkin tarvitaan, mikä pitää sähkön hinnan korkealla”, Leskelä selittää.
Sähköpörssissä sähkön hinta määräytyy sen mukaan, kuinka paljon sitä tarvitaan, ja mitä siitä ollaan valmiita maksamaan. Jos sähkön myyntihinta ei kata tuotantokustannuksia, ei sitä kannata tehdä.
Tällä hetkellä kalleinta sähkön tuottaminen on kaasulauhdevoimaloilla, mikä käytännössä määrittää sähkön hinnan Keski-Euroopassa. Suomessa hinta on yleensä matalampi.
”Sähköpörssissä ei myydä tuulisähköä tai kaasusähköä, vaan kaikella sähköllä on yhteinen markkina ja hinta. Hinta syntyy kysynnän ja tarjonnan leikkauspinnasta”, Leskelä selittää.
Halvemmilla menetelmillä sähköä tuottavat eivät välttämättä hyödy korkeista hinnoista Monet sähköntuottajat sopivat sähkönhinnan jo etukäteen erilaisilla futuureilla.
”Silloin korkeasta sähköhinnasta voivat hyötyä sen jälleenmyyjät. Jos futuurien ostaja taas on yritys, saa se edullisemmasta sähköstä hyötä kilpailijoihinsa nähden”, Leskelä selittää.
Kaasulla tuotetaan sähköä lähinnä Keski-Euroopassa. Sähkön hinta nousee kuitenkin myös meillä, koska sähkömarkkinat ovat pitkälti yleiseurooppalaiset.
Sähköä virtaa Pohjoismaistakin Keski-Eurooppaan, jossa siitä saa paremman hinnan. Se nostaa hintaa myös Suomessa, mutta ei kuitenkaan samalle tasolle.
”Rajoittava tekijä on siirtokapasiteetti”, sanoo kantaverkkoyhtiö Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen.
”Jos siirrossa ei olisi rajoitteita, niin hinta olisi koko markkina-alueella sama.”
Kaasusta irtautuminen on hankalaa, sillä uusien voimalaitosten rakentaminen on hidasta. Myös muut tekijät markkinoilla edesauttavat hintojen pysymistä korkealla.
”Esimerkiksi Ranskan ydinvoimalatuotanto on ollut matalalla tasolla ja kuivuuden vuoksi vesivoimaa on tavallista niukemmin tarjolla”, Energiateollisuuden Jukka Leskelä kertoo.
Kaasupula saa erityisesti Saksan siirtymään kivihiilen polttoon. Senkin hinta on noussut, mutta toisin kuin kaasua, sitä löytyy riittävästi myös Euroopasta.
Hiilen polton yleistyminen voi hetkellisesti hidastaa Euroopan hiilineutraaliustavoitteita. Fingridin Ruusunen ei kuitenkaan ole takapakista huolissaan.
”Tässä kriisissä pitää tehdä ne toimet, jotka ovat välttämättömiä. Pidemmässä juoksussa tämä nopeuttaa siirtymää pois fossiilisesta energiasta, ja siten myös vihreää siirtymää.”
Polttoaineen hinnan ja saatavuuden lisäksi energian hintaan vaikuttaa myös EU:n päästökauppa.
Päästöoikeuden hinnat ovat nouseet muutamien vuosien takaisesta alle kymmenestä eurosta tämän hetkiseen noin 70 euroon. Päästöoikeus nostaa sähkön hintaan, mutta sen vaikutus nykyisiin energian hirmuhintoihin on pieni.
”Jos kaasun hinta on nyt noin 200 euroa megawattitunnilta ja siitä tuotetaan 50 prosentin hyötysuhteella sähköä, niin polttoainekustannus on 400 euroa megawattituntia kohti. Päästöoikeuden hinta on nykyisellään alle kymmenen prosenttia tästä”, Leskelä laskee.
Myös Suomessa on etsitty korvaavia energiantuotantomenetelmiä. Tällä hetkellä haasteena on varsinkin venäläisen tuontihakkeen korvaaminen kaukolämmössä ja yhdistelmävoimaloissa.
Jotkut ovat toivoneet turpeen palautusta energiapalettiin. Neovan eli entisen Vapon viestintäjohtaja Ahti Martikaisen mukaan siitä ei kuitenkaan olisi apua akuuttiin energiakriisiin.
”Ensi talvelle turvetta riittää varastoissa. Riski polttoainepulasta tulee seuraavana talvena", Martikainen sanoo.
Suoraan sähköksi turvetta ei polteta, vaan sitä käytetään sekaisin puun kanssa yhdistelmäkattiloissa. Ne tuottavat sekä kaukolämpöä että sähköä.
”Järjestelmä on suunniteltu niin, että kovimmilla pakkasilla syntyy eniten lämpöä ja sähköä.”
Päästöoikeuksien hinnannousu pari vuotta sitten teki turpeesta lämmitysmuotona erittäin kalliin. Nykyisillä energianhinnoilla sille olisi taas kysyntää.
Sähköntuottokapasiteettia yhdistelmävoimaloissa ei kuitenkaan voi nostaa, vaikka turvetta olisi saatavilla mielin määrin ja se olisi nykyistä edullisempaa.
”Kyllä kai näillä sähkön hinnoilla kannattaisi polttaa vaikka seteleitä sähköksi. Tuotantokapasiteettia ei vain yksinkertaisesi ole enempää”, Martikainen arvioi.
- Osaston luetuimmat
