Äänestyspaikat sulkeutuivat kello 20 – seuraa näitä asioita ääntenlaskun edetessä

Presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen varsinainen äänestyspäivä on tänään sunnuntaina 28. tammikuuta. Äänestyspaikkojen sulkeutuessa kello 20 illalla kerrotaan myös jo laskettujen ennakkoäänten tulokset.

Runsaat 44 prosenttia Suomessa asuvista suomalaisista on jo jättänyt äänensä ennakkoon. Isot erot ehdokkaiden välillä voivat siis jäädä pysyviksi, mutta heilahteluakin voi tapahtua.

Ennakkoäänten tulosten saapuessa ja ääntenlaskun edetessä kannattaakin kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin:

Kenen äänet on jo laskettu?

Perinteisesti ennakkoäänestäminen on ollut suosituinta esimerkiksi maanviljelijöiden ja metsätyöläisten keskuudessa. Tämän vuoksi etenkin keskustan ehdokkaiden, mutta myös muiden maaseudulla suosittujen ehdokkaiden kannatus on laskenut ääntenlaskun edetessä.

Ennakkoäänestysprosentin noustessa näin korkeaksi tämän trendin ennustearvosta on kuitenkin epäselvyyttä. Iäkkäiden ja maalla asuvien lisäksi ennakkoon äänestävät aktiivisesti myös korkeakoulutetut.

Suuria maantieteellisiä eroja ennakkoäänestyksessä ei ole. Oikeusministeriön vaalisivujen mukaan ennakkoäänestys on nyt ollut erityisen suosittua koko maassa.

Matalin ennakkoäänestysprosentti Manner-Suomessa on Uudellamaalla, joka on vaalipiireistä myös suurin. Siellä piilee siis vaalipäivän yllätysten suurin potentiaali.

Ääntenlaskussa on hyvä myös huomata, että suuren ennakkoäänimäärän vuoksi varsinkaan suurten kaupunkien ennakkoääniä ei välttämättä keretä laskea kello 20 mennessä.

Kuka saa vaalipäivän nosteen?

Vaalipäivänä ja ennakkoon äänestävät kannattavat usein eri ehdokasta. On myös mahdollista, että vielä ennakkoäänestyksen päättymisen jälkeen käyty keskustelu tai vaaliväittelyt ovat voineet muuttaa äänestyspäätöksiä.

Yleensä vaaleissa juuri keskustan kannatus on laskenut varsinaisen äänestyspäivän ääntenlaskun edetessä. Vastaavasti kokoomuksen kannatus on usein noussut.

Viimeisimpänä äänestyspäätöksensä tekevät nuoret. MT:n kyselyn tausta-aineiston perusteella alle 30-vuotiaiden suosikki oli Pekka Haavisto (vihr.) ja toiseksi suosituin Jussi Halla-aho (ps.) .

Alle 18-vuotiaille järjestettyjen Nuorten vaalien voittaja oli täpärästi Alexander Stubb (kok.) ennen Halla-ahoa.

Perussuomalaiset on varsinkin nuorten miesten suosikkipuolue, kun taas ennakkoon ovat äänestäneet aktiivisemmin naiset. Näin ollen Halla-ahon nousulle vaalipäivänä on ainakin teoriassa hyvät mahdollisuudet.

Perussuomalaiset ovat myös perinteisesti hyötyneet korkeasta äänestysaktiivisuudesta. Laura Huhtasaaren kannatus nousi vuonna 2018 vaalipävän äänien johdosta vajaan prosenttiyksikön.

Elisabeth Rehnin kiri varsinaisen vaalipäivän äänissä on toistaiseksi vertaansa vailla. Kuva: Markku Vuorikari

Paljonko tulos voi muuttua ennakkoäänistä?

MT Livessä vaaliviikolla vieraillut Timo Soini arveli että Jussi Halla-ahon vaalipäivän tulos voisi nostaa hänet ennakkoäänten perusteella edellä olevien ohi vielä noin kahden prosenttiyksikön päästä.

Tätäkään suuremmat vaalipäivän nousut eivät olisi ennennäkemättömiä. Vuonna 2012 Pekka Haaviston kannatus nousi vaalipäivän äänien myötä 4,2 prosenttiyksikköä.

Kaikkien aikojen suurimman vaalipäivän nosteen sai Elisabeth Rehn (r.) vuonna 1994. Tuolloin hänen kannatuksensa nousi vaalipäivän äänten myötä peräti 6,5 prosenttiyksikköä.

Vastaavasti toiselle kierrokselle niin ikään pyrkineen Paavo Väyrysen (kesk.) kannatus laski ennakkoäänten lukemasta 2,3 prosenttia.

Laskennallisesti yllätyspotentiaali on aiempia vaaleja pienempi juuri korkean ennakkoäänestysprosentin vuoksi.

Vuonna 1994 ensimmäisen kierroksen äänestysprosentti oli korkea 82,2 eli äänensä antoi hieman vajaat 3 200 000 ihmistä. Ennakkoon annettiin näistä äänistä noin 1 360 000, varsinaisena vaalipäivänä taas runsaat 1 836 000.

Nyt ennakkoon on annettu reilut 1 912 000 ääntä. Viimeisimmissä presidentinvaaleissa äänestysaktiivisuus jäi alle 70 prosentin. Tämä tarkoittaisi sitä, että ääniä olisi jaossa vaalipäivänä enää noin 1 270 000.

Äänestysaktiivisuus voi toki juuri tiukan tilanteen vuoksi nousta nyt aiempia vaaleja korkeammaksi.

Ennakkoon suurin mielenkiinto vaali-illan kannatuksesta kohdistuu Jussi Halla-ahoon. Hänen kannatuksensa on ollut kovassa nousussa vaaliviikon alla julkaistuissa kyselyissä. Kuva: Petteri Kivimäki

Ketä viimeiset kyselyt hyödyttävät?

Kuukauden hiljaiselon jälkeen tammikuun puolivälissä jälleen alkanut kyselykierros on osoittanut kilpailun nostaneen kannatusta etenkin kärjen takana, kun sekä Olli Rehnin (kesk.) että Jussi Halla-ahon kannatus on lähtenyt nousuun.

Erityiskiinnostusta on kohdistunut gallupkakkosen Haaviston ja kolmosen Halla-ahon väliseen eroon, joka oli kapeimmillaan Helsingin Sanomien mittauksessa vain kaksi prosenttiyksikköä.

Tämä voi rohkaista sekä Halla-ahon potentiaalisia kannattajia äänestämään häntä, että häntä vastustavia äänestämään Haavistoa. MT:n kyselyn mukaan Halla-aho oli paitsi kolmanneksi suosituin, myös kaikista vastustetuin ehdokas.

Piristyneestä kannatuksestaan huolimatta Rehnin mahdollisuudet toiselle kierrokselle näyttävät pieniltä. Hänenkin kyselynosteensa voi kuitenkin vaikuttaa toisen kierroksen asetelmiin ainakin teoriassa.

Voisiko Rehnin piristynyt kannatus valaa uskoa porvariäänestäjiin, jotka olisivat muuten äänestäneet Stubbia, ja Halla-aho ohittaa näin Stubbin kannatuksessa päästen toiselle kierrokselle Haavistoa vastaan?

Muiden ehdokkaiden kannalta viimeisimmät kyselyt ovat olleet niin karvasta kalkkia, että varsinkin demarileiristä siirtyminen Haaviston tueksi voi hyvinkin lisääntyä.

Nämä vaikutukset nähdään kunnolla vasta varsinaisen vaalipäivän äänien tulosten saapuessa, sillä viimeisimmät kyselyt julkaistiin vasta ennakkoäänestyksen jo päätyttyä.

Entäs sää?

Liian huono tai liian hyvä sää on kestoselitys matalaksi jääneelle äänestysprosentille. Logiikka selityksen takana on kutakuinkin seuraava: Jos sää on liian hyvä, ihmiset nauttivat ulkoilmasta äänestyspaikalla jonottamisen sijaan. Jos sää taas on liian huono, ihmiset jäävät kotiinsa säänsuojaan.

Ulkomailta ja varsinkin Yhdysvalloista tutkimuksia ja todisteita sään vaikutuksesta äänestysaktiivisuuteen ja sitä kautta jopa vaalitulokseen on kerätty, mutta Suomessa vastaavaa ei ole havaittu.

Nyt vaalipäivälle on luvattu leutoa suojasäätä. Hyvin heikko sade on mahdollista muualla paitsi Lapissa, jossa on odotettavissa myös paikallisia lumikuuroja.