

Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen kuvaa alkavaa politiikan syksyä talouskeskusteluiden kautta.
”Maan velkaantuminen jatkuu ja ensi vuonna vielä kovempana, mitä hallitus aiemmin puhui. Säästöjäkin varmasti tarvitaan, mutta hallituksen pitäisi ymmärtää, että pelkästään leikkaamalla ja veroja korottamalla Suomi ei lähde nousuun”, hän toteaa.
Keskusta haluaa panostuksia kasvuun. Kaikkosen mukaan osa hallituksen päätöksistä pikemminkin kuihduttaa sitä.
”Esimerkiksi arvonlisäveron korotukset ovat todella suuria. Syyskuun alussa voimaan tulevaa korotusta ei varmasti enää voi perua, mutta ensi vuoden alkuun kaavaillut uudet korotukset voisi vielä ehtiä perua.”
Kaikkosen mukaan hallitus ei tule saamaan toivomiaan säästöjä näillä leikkauksilla vaan ennemminkin karsimaan työpaikkoja ja palveluita.
Vuoden 2025 alkuun kaavaillaan 10 prosentin arvolisäverokannan nostamista 14 prosenttiin. Nosto koskisi esimerkiksi lääkkeitä, kirjoja, henkilöliikennettä sekä liikunta- ja kulttuuripalveluita.
”Lisäksi kotitalousvähennystä ei tulisi ajaa alas. Se toimii hyvin tällä hetkellä, ja sillä on rahoitettu esimerkiksi kotien remontteja sekä hoiva- ja siivouspalveluita, jonka myötä on saatu paljon töitä pk-yrityksiin”, Kaikkonen sanoo.
Kotitalousvähennys maksaa tällä hetkellä valtiolle noin puoli miljardia euroa, ja hallitus aikoo supistaa siitä viidenneksen. Sitä hyödyntää vuosittain noin puoli miljoonaa ihmistä.
Kaikkosen mukaan hallitus ei tule saamaan toivomiaan säästöjä näillä leikkauksilla vaan ennemminkin karsimaan työpaikkoja ja palveluita.

Kasvuun panostaminen voisi olla esimerkiksi yritysverotuksen uudistamista investointeihin kannustavaan suuntaan. Investointipolitiikka, kuten esimerkiksi hallituksen kaavailema investointiverohyvitys, tulisi ulottaa suuryrityksien lisäksi myös pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, joissa olisi Kaikkosen mukaan isompi työllistämispotentiaali.
Keskustalla on myös oma kasvulistansa, jossa on esitetty esimerkiksi alimman eläkeiän saavuttaneille 20 prosentin työtuloista asettaminen kokonaan verovapaaksi.
Puolue esittää myös kymmenen vuoden erityistalousaluekokeilua Itä-Suomeen. Kokeilun työkaluja olisivat esimerkiksi opintolainojen hyvittäminen, alueellisesti kevennetty sähköverotus ja lisäpanostusten painottaminen alueelle.
”Kysyisin myös, että ovatko yksityisen terveysbisneksen tuet ja sen kelakorvaukset todella perusteltuja.”
Lisäleikkauksista tai -tuloista kysyttäessä Kaikkonen mainitsee käytännönläheiseksi esimerkiksi Turun tunnin junan.
”Se on tavattoman kallis hanke saataviin hyötyihin nähden. Meillä ei ole nyt varaa valtaviin uusiin rautatiehankkeisiin. Parempi laittaa perusasioita kuntoon. Kysyisin myös, että ovatko yksityisen terveysbisneksen tuet ja sen kelakorvaukset todella perusteltuja.”
Henkilöasiakkaille yksityislääkärin vastaanoton kustannuksista maksettavia Kela-korvauksia maksettiin tämän vuoden alkupuoliskolla yli 31 miljoonaa euroa eli yli tuplasti enemmän, kun niiden saajien määrä nousi runsaan prosentin verran. Hallitus aikoo laittaa Kela-korvauksien nostoon kauden aikana yhteensä 400 miljoonaa euroa.

Kaikkosesta hyvinvointialueilta ei tulisi leikata, vaan niille pitäisi antaa mahdollisuus.
”Orpon ja Purran hallitus vetää hyvinvointialueet aivan liian tiukille, eivätkä ne tahdo oikein pärjätä. Ensi kevään vaaleissa palveluiden puolustaminen tulee olemaan keskustalle tärkeä teema”, hän sanoo.
”Ei varmasti kertarysäyksellä tullut täydellistä uudistusta, mutta ei siitä hyvä tule silläkään, että hallitus imuroi rahat ja sanotaan, että se oli uudistuksen vika.”
Kaikkosen mukaan hallituksen pikasäästöt pidentävät hoitojonoja, mikä johtaa vaivojen pahenemiseen ja kalliimpiin hoitoihin.
Keskusta olisi valmis hyvinvointialueiden sääntelyn keventämiseen esimerkiksi henkilömitoitusten osalta, mutta ei veisi niiltä resursseja. Kaikkosen mukaan alijäämäisyyttä aiheuttaa myös yleinen kustannusten nousu, inflaatio, palkkaratkaisut sekä vuokralääkärien kustannukset.