Arkkipiispa Tapio Luoma: ”Kulttuuriohjelma ei ole uskonnonharjoitusta”
Kulttuurikasvatus kuuluu kaikille lapsille ja nuorille. Kulttuurin tuntemus on välttämätöntä sivistyneelle yhteiskunnalle, arkkipiispa Tapio Luoma toteaa.
Arkkipiispa Tapio Luoma peräänkuuluttaa eri osapuolia kunnioittavaa ja erilaisia näkökulmia valottavaa rauhallista keskustelua uskonnonvapaudesta. Kuva: Maija PartanenEvankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa Tapio Luoma ei ota kantaa uusimaalaiskoulun päätökseen perua barokkikonsertti sen vuoksi, että musiikissa on uskonnollisia viittauksia. Helsingin Sanomat uutisoi asiasta perjantaina.
”Minulla ei ole asiasta median antamaa kuvaa tarkempaa tietoa, joten en voi ottaa kantaa suoraan juuri tähän tapaukseen”, hän kertoo MT:lle sähköpostivastauksessaan.
Yleisesti ottaen hän pitää tärkeänä, että koulut ilmoittavat tunnustuksellisesta sisällöstä etukäteen ja että muuta uskontoa tunnustaville ja uskonnottomille varataan mahdollisuus olla osallistumatta. Tarvittaessa koulun tulee järjestää korvaavaa opetusta.
”Kulttuuriohjelma taas ei ole uskonnonharjoitusta, ellei se ole vaikkapa osa jumalanpalvelusta”, Luoma kommentoi.
”Kulttuurikasvatus kuuluu kaikille lapsille ja nuorille. Kulttuurin tuntemus on välttämätöntä sivistyneelle yhteiskunnalle.”
Arkkipiispan mielestä nyt meneillään oleva keskustelu on lähtenyt hankalaan suuntaan, sillä kyse ei pohjimmiltaan ole siitä, saako uskonto näkyä kouluissa vai ei. Kyse on hänen mielestään siitä, onko kouluun tuotavien esitysten sisällöstä viestitty riittävästi.
”Uskontoa ja kulttuuria on vaikeaa, ellei mahdotonta erottaa toisistaan. Sellaista kulttuuria, jossa ei olisi kiinnekohtia uskontoon, ei ole olemassa.” Tapio Luoma
”Uskontoa ja kulttuuria on vaikeaa, ellei mahdotonta erottaa toisistaan. Sellaista kulttuuria, jossa ei olisi kiinnekohtia uskontoon, ei ole olemassa. Uskonto on aina ollut vahva, ellei peräti vahvimpia kulttuurin synnyttäjiä ja ylläpitäjiä.”
Uskonnonvapaus Suomessa suojaa vapautta harjoittaa mutta myös vapautta olla harjoittamatta uskontoa.
”Sen ei ole tarkoitus suojata ketään uskonnon näkymiseltä julkisessa tilassa tai pakottaa ketään uskonnollisuuteen tai uskonnottomuuteen. Koululaitos on velvollinen tukemaan oppilaita heidän maailmankatsomuksensa ilmentämisessä”, Luoma muotoilee.
”Uskonnonvapaus nojautuu maailmankatsomukselliseen neutraaliuteen. Sen sijaan uskonnottomuus ei ole maailmankatsomuksellisesti neutraalia, ja siksi on ongelmallista, jos uskonnonvapautta määritellään ja sen toteutumista arvioidaan vain uskonnottomuuden ehdoilla.”
Luoma nostaa esiin uskontolukutaidon. Hän pitää huolestuttavana, jos uskontoja ei enää ymmärretä.
”Yhteiskunnan tulee pitää huolta siitä, että riittävä uskonnonlukutaito säilyy. Siksi uskonnon- ja katsomusopetuksessa tulee taata riittävä uskontojen ymmärtämistä tukeva aines.”
- Osaston luetuimmat
