Enemmistö nuorista hyväksyy Suvivirren laulamisen kevätjuhlassa, vaikka yhä harvempi pitää itseään uskonnollisena

Uskonnollisena itseään pitävien suomalaisnuorten osuus on lähes puolittunut 2000-luvun aikana, ilmenee tuoreesta Nuorisobarometrista. Sen teemana on katsomukset ja hengellisyys.

Tiistaina julkistetussa vuoden 2023 Nuorisobarometrissa vain 22 prosenttia nuorista kertoi pitävänsä itseään uskonnollisena. Vuonna 2006 vastaava luku oli 41 prosenttia.

Vaikka valtaosa nuorista ei ole uskonnollisia, enemmistö heistä hyväksyy uskonnon ja muiden katsomusten näkymisen oppilaitoksissa. Kaksi kolmasosaa nuorista ajattelee, että esimerkiksi Suvivirren laulaminen yhteisessä kevätjuhlassa on sopivaa.

Kaksi kolmasosaa oli samaa mieltä myös väittämästä, jonka mukaan oppilaiden tulisi saada koulussa tukea oman katsomuksen – uskonnollisen tai uskonnottoman – muodostamiseen. Vain joka kahdeksas nuori on sitä mieltä, ettei uskonto saisi näkyä kouluissa lainkaan.

”Nuorisobarometrin tulokset kertovat nuorten avoimuudesta erilaisia uskontokuntia ja niiden edustajia kohtaan. Toisten ihmisten ymmärtäminen ja kunnioittaminen ovat asioita, joista myös vanhempi sukupolvi voisi oppia”, sanoo valtion nuorisoneuvoston puheenjohtaja Ida Leino Nuorisotutkimusseuran ja Valtion nuorisoneuvoston tiedotteessa.

Kymmenesosa nuorista piti itseään hyvin uskonnollisena. Valtaosalle nuorista uskonto ei näy päivittäisessä elämässä lainkaan. Vastaajista lähes kaksi kolmasosaa kertoi käyvänsä harvemmin kuin kerran vuodessa uskonnollisessa tilaisuudessa, mikäli ei mukaan lasketa häitä, hautajaisia, ristiäisiä tai kouluaikaa.

Vuosittain vaihtuvan teeman lisäksi Nuorisobarometreissa tarkastellaan myös muun muassa hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä. Vastauksista ilmenee, että nuoret joutuvat rajoittamaan esimerkiksi sosiaalisia suhteitaan taloudellisen tilanteensa vuoksi.

Puolet 20–29-vuotiaista vastasi, että on joutunut jättämään rahanpuutteen vuoksi tarpeellisia asioita hankkimatta. Yli kolmasosa on ollut samasta syystä tapaamatta ystäviään.

”Taloudellinen tilanne on tärkeä nuorten elämäntyytyväisyyden ja hyvinvoinnin ennustaja. Ajankohtaisen leikkauspolitiikan myötä on nuorten hyvinvointia ja siinä tapahtuvia muutoksia syytä seurata entistäkin tarkemmin”, sanoo Nuorisotutkimusseuran tilastotutkija Konsta Happonen tiedotteessa.