Monen suomalaisen virsiperintö on rikas, ja sitä kannattaisi välittää myös lapsille, sanoo lauluntekijä Anna-Mari Kaskinen: ”Ihminen tarvitsee kaikenlaista ravintoa, niin hengellistä kuin ruumiillista”
Lauluntekijä Anna-Mari Kaskisen kynästä on syntynyt suomalaisten rakastetuimpia virsiä. Hän kannustaa vanhempia laulamaan lapsilleen ja lasten kanssa sekä perinteisiä että uudempia virsiä.
Kirjailija ja lauluntekijä Anna-Mari Kaskiselle on suuri lahja saada elää lähellä luontoa Lohjanjärven rannalla. Helmi-koira kulkee mukana ulkoiluhetkissä. Kuva: Timo Pekka KaskinenOn sellaisia virsiä, jotka uinuvat meissä syvällä pinnan alla, mutta jotka alkavat elämään uudelleen erityisissä tilanteissa. Näin sanoo lauluntekijä ja kirjailija Anna-Mari Kaskinen.
Yksi tällainen virsi on Anna-Maija Raittilan suomentama virsi Hyvyyden voimaan ihmeelliseen suojaan. Kun sota puhkesi Ukrainassa, tämä virsi soi kirkoissa ja monissa tilanteissa, joissa kokoonnuttiin yhteen, hän kertoo.
Virren kirjoittaja Dietrich Boenhoeffer kuoli Flossenbergin keskitysleirillä natsi-Saksassa muutama kuukausi sen jälkeen, kun hän oli kirjoittanut virren.
”Virsi alkoi elämään aivan uudella tavalla suomalaisten mielissä, kun alkoi Ukrainan sota.”
Lohjalla ja Helsingissä asuvan Anna-Mari Kaskisen laajaa kirjallista tuotantoa alleviivaa paljolti hengellisyys. Hän on kirjoittanut ja suomentanut satoja hengellisiä lauluja.
Nykyisestä virsikirjasta muun muassa Herra kädelläsi ja Kiitos Jumalamme, kun annoit kauniit maan ovat monille tuttuja sävelmiä.
Viimeisimmät hengelliset laulut syntyivät korona-aikana. Silloin hän kirjoitti laulunsanat 82 lauluun, jotka kanttori Anna-Liisa Haunio sävelsi. Syntyi kirja Voimalauluja pyhään ja arkeen. Kokelma sisältää jokaiseen kirkkovuoden pyhään tarkoitetut laulut.
”Minun ikäluokkani oppi koulussa virsiä aamuhartauksissa, ja meillä onkin muistissa aikamoinen varasto virsiä. Lapsena opitut virret voivat aueta uudella tavalla myöhemmällä iällä.”
Virret ja musiikki ylipäätään ovat usein viimeisiä asioita, jotka säilyvät muistissa.
Kaskinen sanoo, että on suuri menetys, jos virret katoavat muistoista ja suomalaisesta musiikillisesta perinnöstä.
Virret ja musiikki ylipäätään ovat usein viimeisiä asioita, jotka säilyvät muistissa.
”Isäni sisar eli satavuotiaaksi, ja viimeisina aikoina muistikin heikkeni. Kerran kuulin, kun hän alkoi toistella sanoja, jotka kuulostivat tutuilta. Hetken mietittyäni ymmärsin, että kyseessä oli eräs Siionin virsi, joka kuului hänen lapsuuden kotinsa hengelliseen, körttiläiseen perintöön.”
Kaskinen uskoo kuitenkin, että hengelliset laulut ovat edelleen monille suomalaisille tärkeitä, sillä ne kulkevat osana kulttuuriperintöä.
Anna-Mari Kaskisen mukaan olisi hyvä kannustaa ja rohkaista lapsia tutustumaan sekä perinteisiin että uudempiin virsiin. Edellisiin kuuluvat muun muassa Suvivirsi, Maa on niin kaunis ja Enkeli Taivaan.
Näiden virsien merkitys herää eloon erityisesti elämän käännekohdissa.
”Ihminen tarvitsee kaikenlaista ravintoa, niin hengellistä kuin ruumiillista. Samalla tavalla kun lapselle opetetaan tietoja ja taitoja, toivoisin, että myös hengellisiä eväitä tarjottaisin lapselle arjessa vaikkapa virsinä, lauluina tai iltarukoushetkinä.”
Anna-Mari Kaskinen tunnetaan myös runoja ja proosatekstien kirjoittajana, joita hän on kirjoittanut sekä aikuisille että lapsille.
Tuoreimmassa runokirjassa Sinulle kukkivat puut pysähdytään ihmettelemään keväisen luonnon heräämistä. Kirjaa värittävät kuvataiteilija Minna Immosen akvarellimaalaukset.
Runot kertovat myös siitä, että luonnon kukkaan puhkeaminen luo uutta myös ihmiseen.
”Luonto opettaa paljon elämän viisautta ja sitä, että kaikella on aikansa. Elämä on rajallista.”
Lapsena opitut virret voivat aueta uudella tavalla myöhemmällä iällä.
Lue lisää:
Runoilija Anna-Mari Kaskinen: "Yllätykset ja ihmeet ovat mahdollisia jokaiselle"
Musiikki lievittää monien sairauksien oireita – "Oma mielimusiikki on parasta hoitoa"
- Osaston luetuimmat
