Venäjä voidaan pakottaa lopettamaan sota Ukrainassa, sanoo Zelenskyi – "Venäjä on henkisesti juuttunut toiselle vuosisadalle"
Ukrainan presidentin mukaan on aika takavarikoida venäläisomaisuus, ei vain jäädyttää sitä, ja käyttää varat sodan lopettamiseen.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi videopuheessaan, että on aika takavarikoida venäläisomaisuus, ei vain jäädyttää sitä, ja käyttää varat sodan lopettamiseen. LEHTIKUVA / Mikko Stig.Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi uskoo, että Venäjä voidaan pakottaa lopettamaan hyökkäyssota Ukrainassa. Zelenskyi kommentoi asiaa videopuheessaan Helsingissä järjestettävässä Etyj-konferenssissa.
”Venäjä on henkisesti juuttunut toiselle vuosisadalle, julman väkivallan aikaan”, Zelenskyi totesi puheensa alussa.
Hän viittasi tällä Venäjän viimeaikaisiin iskuihin Ukrainassa. Varhain tänään Venäjä teki lennokki- ja ohjusiskuja Ukrainan pääkaupunkiin Kiovaan. Ukrainan viranomaisten mukaan iskuissa kuoli useita ja haavoittui kymmeniä ihmisiä.
”Venäjän sotakoneisto on pysäytettävä kokonaan”, Zelenskyi sanoi.
Hänen mukaansa on aika takavarikoida venäläisomaisuus, ei vain jäädyttää sitä, ja käyttää varat sodan lopettamiseen.
Zelenskyin mukaan myös Yhdysvallat tavoittelee rauhaa Ukrainassa.
Jos Venäjän hallitus ei vaihdu, se pyrkii vain horjuttamaan naapurimaitaan sodan jälkeen, arvioi Zelenskyi. Hänen mukaansa Venäjä on ottanut haltuunsa valtavan määrän maata, ei vain viime aikoina, vaan vuosisatojen ajan jatkuvan laajentumisen ja aggressiivisen politiikan seurauksena.
”Slava Ukraini”, Zelenskyi päätti puheensa ja sai yleisöltä pitkät aplodit.
”Emme tarkalleen tiedä, mihin maailma on menossa, mutta tiedämme se olevan muutoksessa.”
Presidentti Alexander Stubbin mukaan vielä neljä vuotta sitten kukaan ei olisi voinut kuvitella Euroopan maan hyökkäävän naapuriaan vastaan ilman provokaatiota ja aloittavan täysimittaisen sodan Euroopan sydämessä.
Stubb kommentoi Ukrainan sotaa avauspuheenvuorossaan Etyj-konferenssissa. Hänen mukaansa Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa merkitsi käännekohtaa maailmanhistoriassa. Stubb kuitenkin muistutti Venäjän aloittaneen kaavan jo vuonna 2008 hyökätessään Georgiaan.
”Emme tarkalleen tiedä, mihin maailma on menossa, mutta tiedämme se olevan muutoksessa. Takaisin ei ole paluuta”, Stubb sanoi.
”Helsingin periaatteet voivat hyvin ja Helsingin henki elää”, sanoi puolestaan ulkoministeri Elina Valtonen avauspuheenvuorojen jälkeen pidetyssä paneelikeskustelussa.
Paneelissa pohdittiin muun muassa sitä, miten Etyj pystyy ylläpitämään Helsingin henkeä Venäjän hyökkäyssodan kontekstissa.
Valtonen sanoi, että Venäjän hyökkäyssota on väärin. Hänen mielestään Etyjin ei kuitenkaan pidä ottaa kollektiivista vastuuta jonkun muun väärästä toiminnasta.
Britannian Pohjois-Amerikan, Euroopan ja merentakaisten alueiden asioista vastaava ministeri Stephen Doughty puolestaan arvioi, että Etyjin on mahdollista kehittyä ja vastata uusiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen, kyberhyökkäyksiin ja energiakriisiin.
Niin kutsutut Helsingin periaatteet hyväksyttiin vuonna 1975 Helsingissä järjestetyssä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssissa. Niitä ovat muun muassa valtioiden suvereeni tasa-arvo, pidättäytyminen voimankäytön uhkasta tai sen käytöstä ja rajojen loukkaamattomuus.
Konferenssiin ja keskusteluihin osallistuu edustajia myös Venäjältä ja Valko-Venäjältä.
Finlandia-talolla käynnissä oleva Helsinki+50-konferenssi järjestetään Etykin päätösasiakirjan 50. vuosipäivän kunniaksi.
Konferenssin tavoitteena on edistää osallistujavaltioiden sitoutumista Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin periaatteisiin.
Perjantaina järjestetään lisäksi korkean virkatason keskusteluja Euroopan turvallisuudesta ja Etyj-järjestön tulevaisuudesta. Keskusteluja käydään sekä hallitusten edustajien että kansalaisyhteiskunnan edustajien kesken. Tämän jälkeen on luvassa molempien ryhmien välinen vuoropuhelu.
Konferenssiin ja keskusteluihin osallistuu edustajia myös Venäjältä ja Valko-Venäjältä.
Etyj-puheenjohtajuussihteeristön apulaispäällikkö Toni Sandell arvioi ennen konferenssia STT:lle, että Venäjän osallistuminen ylipäänsä ei sinänsä ole yllättävää.
”Ehkä voi pitää hienoisena yllätyksenä sitä, että he eivät osallistu sillä tasolla näihin keskusteluihin, mitä ehkä olisi luultu”, Sandell arvioi STT:lle viime viikolla.
Suomi toimii Etyjin puheenjohtajamaana tänä vuonna. Etyj on maailman laajin alueellinen turvallisuusjärjestö, jossa on 57 osallistujamaata. Järjestön toiminnan pohjana on Helsingissä 1975 allekirjoitettu päätösasiakirja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
