Ministeri Jaakko Iloniemi toimi vuoden 1975 Etyk-kokouksen valmistelijana ja osallistui juhlavuoden avaukseen helmikuun alussa. Kuva: Eija Mansikkamäki
Helsingin henki lässähti, mutta Suomi herättelee sitä silti parhaansa mukaan
Jaakko Iloniemi muistuttaa, että Venäjä on tunnustanut itsenäisen Ukrainan.
Saman pöydän ääressä 29. heinäkuuta 1975. Urho Kekkosen kanssa keskustelee presidentti Gerald Ford ja sohvalla istuvat ulkoministerit Olavi J. Mattila ja Henry Kissinger sekä Yhdysvaltain Suomen-suurlähettiläs Mark Austad. Kuva: Finna, Museovirasto / Atte MatilainenTästä vuodesta piti tulla Suomelle aivan erityinen: 50 vuotta sitten aikaansaatua Helsingin henkeä ajateltiin herätellä uuteen elämään.
Helsingissä pidettiin vuonna 1975 Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi Etyk, jota presidentti Urho Kekkonen isännöi ja jonne saapuivat Yhdysvaltain presidentti Gerald Ford, Neuvostoliiton Leonid Brežnev ja 32 muun maan johto.
Elokuun 1. päivänä allekirjoitettu loppuasiakirja liennytti idän ja lännen jännitettä kylmän sodan aikana, vaikka 1980-luvulla Naton ja Varsovan liiton välit viilenivätkin jälleen.
Presidentti Sauli Niinistö ilmoitti loppuvuonna 2021 Suomen hakevan Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin puheenjohtajuutta vuodelle 2025. Toiveena oli myös uusi Etyk-huippukokous.
Niinistö kuvaili Helsingin henkeä mielentilaksi.
”Jos tällainen mielentila oli mahdollista synnyttää keskellä kylmää sotaa, se ei voi olla mahdotonta tänä päivänä. Emme tarvitse uutta huippukokousta joskus tulevaisuudessa, sillä tehtävä on paljon kiireellisempi. Tarvitsemme Helsingin henkeä tässä ja nyt”, Niinistö sanoi hieman ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.
Viimeaikaisten uutisten valossa näyttää siltä, että vaikka Helsingin hengelle olisi tarvetta, suurvallat voivat halutessaan ainakin yrittää kävellä yhteisen sopimisen yli.
Juhlavuosi aloitettiin 3. helmikuuta Finlandia-talossa, missä puhujat saivat nousta samaan pönttöön kuin maailman poliittiset johtajat 50 vuotta aiemmin.
Huippukokousta ei järjestetä, mutta Suomi toimii Etyjin puheenjohtajana tämän vuoden. Juhlavuosi aloitettiin 3. helmikuuta Finlandia-talossa, missä puhujat saivat nousta samaan pönttöön kuin maailman poliittiset johtajat 50 vuotta aiemmin.
Yksi heistä oli vuoden 1975 Etyk-kokouksen valmistelija, ministeri Jaakko iloniemi, 92. Hän kertasi yhä sujuvalla englannilla, kuinka maailma pidätti henkeään vuonna 1962 Kuuban ydinohjuskriisin aikana ja kuinka Neuvostoliitto ehdotti pian turvallisuuskokousta omien rajojensa turvaamiseksi.
Iloniemi muistutti, että kompromissit ja luottamuksen rakentaminen ovat onnistuneet aiemminkin. Nyt maailman haasteina ovat Ukrainan lisäksi ilmastonmuutos, sodat ja muuttoliikkeet.
”Ne voidaan ratkaista vain luottamuksella.”
Iloniemi kertoi erikseen MT:lle, että Helsinki-asiakirjan sanamuotoja ja kaikkia kuutta kieliversiota hiottiin aikanaan todella tarkasti.
”Se ei ollut tavallisen tulkin työtä. Dokumentti julkaistiin kaikissa maissa, myös Pravdassa sellaisenaan.”
Venäjä halusi tuolloin varmistaa toisen maailmansodan jälkeiset rajansa, mutta enää se ei voi vedota Etyk-asiakirjaan.
”Mitään ongelmaa tässä ei ole, sillä Venäjä on tunnustanut Ukrainan”, Iloniemi sanoo.
Oikeastaan Ukraina on Neuvostoliiton hajoamisen lopputulos.
Jos Helsinki-asiakirjaa ei olisi, sen periaatteet pitäisi keksiä nyt.
Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) muistutti nyt, että Helsingin kokousta pidettiin radikaalina, sillä siellä puhuttiin ihmisoikeuksien ja valtiorajojen kunnioittamisesta.
Muistissa oli neuvostotankkien vyöryminen Tšekkoslovakiassa Prahan kaduille 1968 ja Unkarissa Budapestin bulevardeille 1956.
”Kaikille Euroopan kansoille pitää taata oikeus rauhaan”, Valtonen siteerasi Brežneviä.
Vaikka Venäjä on joidenkin mielestä tehnyt Etyjin turhaksi, Valtosesta asia on päinvastoin: vuoden 1975 kokous kylvi siemenen, joka johti Neuvostoliiton murtumiseen, Berliinin muurin kaatumiseen ja vapaudennälkään. Jos Helsinki-asiakirjaa ei olisi, sen periaatteet pitäisi keksiä nyt.
Kokouksen jälkeen itäiseen Eurooppaan perustettiin vapausaatteen siivittäminä Helsinki-ryhmiä, joista osa toimii edelleen.
Suomi aikoo pitää Etyk-henkeä yllä järjestämällä puheenjohtajakaudellaan teemakokouksia muun muassa antisemitismin, ilmaston, nuorten, turvallisuuden teemoista.
- Osaston luetuimmat
