Lappi-sopimuksen aluerakennekuvaan on hahmoteltu Tunturiradan ratayhteyslinjaus. Kuva: Lapin liitto
Junalla tunturiin – Lapin liitto selvittää poikittaista ratayhteyttä Sodankylästä Ylläkselle
Tunturirata palvelisi erityisesti matkailun, kaivostoiminnan ja metsäteollisuuden tarpeita. Palautetta linjausvaihtoehdoista voi antaa Lapin liiton verkkosivuilla 28. marraskuuta alkaen.
Esitetty ratalinjaus seurailee Sodankylän ja Kittilän välistä maantietä ja kiertää suojelualueet, Lapin liitosta kerrotaan. Kuva: Jaana KankaanpääLapin liitto on aloittanut Lapin poikittaisen ratayhteyden selvitystyön maakuntakaavoitusta varten. Selvityksen on tarkoitus valmistua ensi helmikuussa.
Sodankylästä Kittilän kautta Ylläkselle johtavan ratayhteyden selvitys laaditaan yhteistyössä Väyläviraston, Lapin ely-keskuksen, Puolustusvoimien sekä alueen kuntien Sodankylän, Kittilän ja Kolarin kanssa. Tavoitteena on muun muassa arvioida ratayhteysvaihtoehtojen vaikutukset ja laatia riittävä selvitys maakuntakaavoituksen lähtötiedoiksi.
Ratayhteyden ensimmäisiä linjausvaihtoehtoja on jo esitelty Kolarissa, Sodankylässä ja Kittilässä. Siitä on järjestetty myös nimikysely, jonka perusteella voittajaksi valittiin eniten ääniä saanut vaihtoehto Tunturirata.
”Vastaanotto on ollut vaihtelevaa. Länsi-Lapissa suhtaudutaan asiaan myönteisesti, idässä on noussut huoli poronhoidolle mahdollisesti aiheutuvista vaikutuksista”, Lapin liiton suunnittelujohtaja Paula Qvick sanoo.
Yleisötilaisuuksissa on myös kysytty, ohittaako poikittainen ratayhteys olemassa olevien rataosuuksien parannushankkeet. Qvick vakuuttaa, että Kolarin radan sähköistys ja tiettyjen rataosuuksien parantaminen ovat edelleen lähiajan tavoitteena. Selvitys palvelee pitkän tähtäimen tavoitteita ja maakuntakaavoitusta.
Ratayhteysselvitys sisältää liikenteellisen tarveselvityksen laajemmalle yhteydelle Kemijärveltä Sodankylän, Kittilän ja Ylläksen kautta Kolariin. Selvityksessä kartoitetaan nykyisten ja tulevien kaivosten kuljetustarve sekä matkailun tarpeet.
”Sodankylän lähialueen kaivoshankkeiden uskotaan lisäävän kuljetuksia, samoin puutavaraa tulee laajalta alueelta. Jos rata ei toteudu, raskas liikenne lisääntyy maanteillä huomattavasti. Toki asiaan vaikuttaa, kuka kuljetuksia operoi ja millä hinnalla”, Qvick sanoo.
Raideyhteys on kiinnostava myös matkailun kannalta.
”Kolariin tulevilla yöjunilla on korkea käyttöaste. Haluamme kartoittaa, miten suosittu jatkoyhteys Leville ja muihin matkailukeskuksiin olisi”.
Selvityksessä otetaan kantaa myös siihen, olisiko rata merkittävä Suomen huoltovarmuuden kannalta. Samalla tarkastellaan tulevaisuuden liikenteellisiä tarpeita Ruotsiin ja Norjan Narvikiin saakka.
Qvickin mukaan jatkoyhteys Ruotsiin edellyttäisi rajan pinnassa terminaalialuetta, jossa raideleveyden vaihtaminen tapahtuisi.
Ratalinjaus nostaa esiin huolen kansallispuistojen koskemattomuudesta ja ekologisten yhteyksien säilymisestä luontoarvoltaan merkittävien alueiden välillä.
”Ratalinjaus seurailee Sodankylän ja Kittilän välistä maantietä ja kiertää suojelualueet, pääosin myös kevätvasoma-alueet. Lännessä se kiertää Pallas-Yllästunturin kansallispuiston, samoin Kemijärvi–Pelkosenniemi-osuudella linjaus kulkee Pyhä-Luoston kansallispuiston itäpuolelta”, Qvick vakuuttaa.
Lapin liiton mukaan selvitystä on tehty vuorovaikutteisesti. Alueen asukkaita informoidaan kaikissa vaiheissa, ja asiasta käydään neuvotteluja paliskuntakohtaisesti. Linjaus tarkentuu selvityksessä, mutta tavoitteena on, että se tuottaisi mahdollisimman vähän haittaa porotaloudelle.
Ratalinjausvaihtoehtoihin on mahdollista tutustua Lapin liiton verkkosivuilla 28. marraskuuta alkaen sekä yleisölle avoimessa webinaarissa 1. joulukuuta. Samalla on mahdollista antaa palautetta linjausvaihtoehdoista. Linkki webinaariin ja ratalinjausvaihtoehdot tulevat Lapin liiton verkkosivuille marraskuun lopussa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
