”Jos onnistumme, meillä on aika kova värisuora: kustannustehokas prosessi, joka tuo metsäteollisuudelle ja tähdevirroille lisää arvoa, lisää omavaraisuutta ja korvaa fossiilisia polttoaineita”, Lars Peter Lindfors sanoo. Kuva: Sanne KatainenNeste tutkii, voisiko risuista ja oljista tehdä uusiutuvaa öljyä – näin yhtiön teknologiajohtaja ennakoi tulevaa
Uusiutuvat polttoaineet tehdään nyt eläin- ja ruokarasvoista, mutta jatkossa ehkä myös puusta.TilaajalleJos kaikki sujuu hyvin, kohta lentokoneen, auton ja vaikka traktorin tankkiin voi lorottaa hakkuu- ja puintitähteitä eli risuja ja olkia.
Niitä tutkitaan Nesteen jalostamolla Porvoon Kilpilahdessa, mutta ei vielä jalosteta.
Sen sijaan jalostamolla käsitellään rasvoja: paistorasvaa, elintarviketeollisuuden eläinrasvajätettä ja kasviöljytuotannon tähteitä. Esikäsittelytyötä, kuten umpinaisia terästankkeja tai näytteenottoa ei saa kuvata ja kännykät on suljettava, kun on saatu työasut ylle ja kypärät päähän.
Näyte on tummanruskeaa ja hallin haju etova.
Näyte on tummanruskeaa ja hallin haju etova, mutta käsittelyn edetessä väri vaalenee ja lopputuote on täysin hajuton ja väritön.
Neste laivaa käytettyä paistorasvaa ja muita uusiutuvia raaka-aineita eri puolilta maailmaa 500 toimittajalta uusiutuvien polttoaineiden laitoksiinsa Porvooseen, Hollannin Rotterdamiin, Singaporeen ja Kaliforniaan.
Rotterdamin 2,5 miljardien euron laajennus nostaa Nesteen uusiutuvien valmistuskapasiteetin ensi vuonna 5,5 miljoonasta tonnista 6,8 miljoonaan tonniin.
Fossiilisia polttoaineita Neste valmistaa 12 miljoonaa tonnia vuodessa, kaikki Porvoossa.
Honkajoki Oy:n eläinrasvajätekuljetus saapuu Nesteen jalostamolle Porvooseen kerran viikossa. Kuva: Sanne KatainenNeste kerää Suomesta käytännössä kaiken uusiutuviksi polttoaineiksi kelpaavan, esimerkiksi Honkajoelta ja Hesburgerilta. Kotimaista raaka-ainetta on toistaiseksi liian vähän.
”Suomi ei voi olla maailman napa käytetyn paistorasvan keruussa, kun meitä on niin vähän. Mutta metsäteollisuuden tähteitä täällä on paljon”, sanoo Nesteen teknologiajohtaja Lars Peter Lindfors.
Hän ryhmineen kehittää prosessia, jolla uusiutuvia polttoaineita voitaisiin valmistaa rasvan rinnalla myös metsäteollisuuden ja maatalouden lignoselluloosapitoisista jätteistä ja tähteistä.
”Jos kaikki menee hyvin, tämä on mullistava asia. Prosessi on kemiallinen, maaginen ja salainen”, hän sanoo.
Puumassasta tai oljista ei uuteta öljyä, vaan se muutetaan hiilivedyiksi. Neste kehittää teknologiaa kumppaniyhtiö Chevron Lummusin kanssa.
”Logiikkamme on sama kuin 1980-luvulla, kun myimme voitolla Kaliforniaan huonolaatuisesta venäläisestä raakaöljystä tehtyjä korkealaatuisia bensakomponentteja: ostamme aineksia halvalla ja käännämme ne maailman parhaiksi arvotuotteiksi”, Lindfors sanoo.
Nesteen tutkimuskeskus viliseekin tohtoreita. Lindfors on itse teknillistä kemiaa opiskellut tekniikan tohtori.
Lignoselluloosaa saadaan esimerkiksi männyn kuoresta ja sahanpurusta. Kuva: Sanne KatainenMetsäteollisuuden tähteet kiinnostavat hyvän saatavuutensa ja edullisen hintansa vuoksi. Puunpoltto vähenee, kun sähkökattilat yleistyvät.
Sääntelykin muuttuu. Kun nyt lentopolttoaineissa vaaditaan vähintään kahden prosentin uusiutuvien osuutta, vuonna 2050 minimivaatimus on jo 70 prosenttia.
”Kaikki ymmärtävät, että laitoksia pitää olla enemmän ja raaka-aineiden valikoima suurempi. Siksi lignoselluloosa on todella kiehtova.”
Mullistus tapahtuu 2030-luvulla, Lindfors sanoo.
”Lignoselluloosaa löytyy globaalisti noin miljardi kuutiota hakkeena tai olkina eli 350 miljoonaa öljytonnia vastaavan energiaekvivalentin verran. Potentiaali voi olla vieläkin suurempi”, Lindfors sanoo.
Päätyykö puu uusiutuvaksi, on lopulta hintakysymys.
MT kertoi vuonna 2013, että Neste Oil ja Raisioagro selvittävät Suomessa oljenkorjuuta biodieselin valmistusta varten. Nesteeltä kerrotaan nyt, että kokeilu tehdä maatalouden jätteistä mikrobiöljyä onnistui teknisesti, mutta aika ei ollut kypsä kaupallisen mittakaavan tuotantoon.
Neste on jo maailman suurin uusiutuvan dieselin ja lentopolttoaineiden valmistaja.
Neste on jo maailman suurin uusiutuvan dieselin ja lentopolttoaineiden valmistaja. Nyt lähes kaikki tehdään rasvajätteistä NEXBTL-prosessilla, mutta jatkossa siis ehkä myös lignoselluloosasta.
Myös synteettisiä vaihtoehtoja on ja kehitteillä uusia teknologioita, mutta ne ovat vielä kalliita.
Esimerkiksi vedyn käytössä Neste on Suomen suurin ja selvittää uusiutuvan vedyn käyttöä jalostamolla. Vety on tärkeä hiilivetyjen eli polttoaineiden valmistuksessa.
”Ostamme aineksia halvalla ja käännämme ne maailman parhaiksi arvotuotteiksi.”
Porvoon nykyistä öljynjalostamoa voitaisiin käyttää lignoselluloosallekin.
”Jalostamon potentiaali on valtava: se on Euroopan monipuolisimpia eli pystymme hyödyntämään raakaöljystä lähes kaiken jatkotuotteisiin ja muuntamaan prosesseja uuteen käyttöön.”
Lopullinen päätös lignoselluloosalaitoksesta tehdään 2030-luvun alussa, kun nähdään tuotannon tehokkuus, alan sääntely ja yhtiön tavoitteet, Lindfors sanoo.
”Me olemme niin luova yhtiö siksi, että meillä ei ole ollut koskaan öljykenttiä, joista helppo raha tulee.” Kuva: Sanne KatainenMaailmassa fossiilisen öljyn käyttö kasvaa yhä.
Lindfors ei usko täyssähkön olevan ainoa ratkaisu liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen pienentämiseen. Hän itse ajaa uusiutuvaa dieseliä ja sähköä käyttävällä GLE-Mersulla.
Hän ei suostu kertomaan, paljonko uusiutuvien polttoaineiden myynti on kasvanut Hormuzinsalmen sulkemisen ja öljykriisin aikana.
Lannoitteiden myyntiä tilanne on hyödyttänyt. Öljynjalostuksesta saadaan sivutuotteena rikkiä, jota käytetään lannoitteisiin.
1 300 hehtaarin alue
Nesteen jalostamon alue Porvoon Kilpilahdessa on 1 300 hehtaarin laajuinen.
Alueella on miljoonia kuutioita säiliötilaa maan päällä ja kallioluolissa.
Jalostamon alueella työskentelee päivittäin tuhat henkeä ja teknologiakeskuksessa 800.
Tuotantokapasiteetti on vuodessa puoli miljoonaa tonnia uusiutuvia ja 12 miljoonaa tonnia fossiilisia polttoaineita.
Jalostamon piipuissa palaa jatkuvasti muutama varmuusliekki eli turvasoihtu, jotta järjestelmän paineita voidaan tarvittaessa pienentää.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
