Ensimmäinen supisuomalainen vesipuhveli tovereineen palkattiin kesätöihin Heinolaan – livekamera seuraa valtion tukemia mutakylpyjä

Laitumella on hipihiljaista. Liikettä näkyy vain verkkaiseen tahtiin jauhavissa leukanivelissä. Kolme pikimustaa silmäparia seuraa kuitenkin tulijoita tarkasti.

Heinolan kaupungille töitä paiskivat vesipuhvelit Sauli, Urpo ja Uuno ovat rauhallisia kavereita.

Agrologiopiskelija Jenni Mattila on huomannut, ettei kolmikko ääntele, eikä edes haise juuri miltään. Mattila on tutustunut elikoiden sielunelämään tehdessään opinnäytetyötä vesipuhveleiden hyödyntämisestä luonnonhoidossa.

Aineistoa on kertynyt toistaiseksi vähän, sillä Sauli, Uuno ja Urpo aloittivat kesätyönsä heinäkuun lopulla. Heidät on palkattu pitkälle syksyyn hävittämään ruovikkoa. Homma hoituu syömällä, piehtaroimalla ja sarvia heiluttelemalla, jolloin vesikasvit saavat kyytiä juurineen päivineen.

Mattila on huomannut, että erityisesti osmankäämi maistuu ”pojille”. Niiden toivotaan tekevän ruovikkoon useita rypemisalueita.

Työn alla on rehevöitynyt ja umpeenkasvanut vesistö Isiäinen, jota on vuosien saatossa elvytetty niittämällä vesikasvillisuutta koneellisesti sekä pyytämällä pienpetoja. Lintukannat osoittavat jo elpymisen merkkejä. Isiäisessä tavataan yli sataa lintulajia jalohaikaroista naurulokkeihin.

Heinolan kaupunginjohtaja Jari Parkkonen kertoo, että vesipuhvelit ovat edullisia luonnonhoitajia. Lisäksi ne houkuttelevat kaikessa eksoottisuudessaan matkalaisia. Laitumella on livekamerakin, josta voi seurata puhveleiden mutakylpyjä.

”Voi olla, että vesipuhveleiden käyttö yleistyy ja jokusen vuoden päästä mietitään tosissaan, ostetaanko traktori vai 10 vesipuhvelia”, Parkkonen pohtii.

Ennallistamisasetuksenkin velvoittamana Suomessa riittää vesistöjä kunnostettaviksi ja kosteikkoja hoidettaviksi.

Ujonpuoleinen Uuno on ensimmäinen umpisuomalainen vesipuhveli, sillä sen emä ja isä ovat syntyneet täällä. Se erottuu tovereistaan sillä, että sen korvissa ja nilkoissa kasvaa vaaleampaa ja kiharampaa karvaa.  Kuva: Tero Pajukallio

Tukea vesistöjen kunnostukseen Heinolan kaupunki on saanut valtion Helmi-ohjelmasta, jolla rahoitetaan ennallistamistöitä. Luontoa hoidetaan parhaillaan yhdeksässä kohteessa, jotka ovat pääasiassa lintuvesiä ja perinneympäristöjä.

Heinolan kaupungin ympäristöasiantuntija Saku Ovaskainen korostaa, että hoitotoimia on jatkettava vuosikausia, jotta luontoarvot elpyvät. Näyttäisi, että vesipuhveleilla on mahdollisuudet edetä urallaan.

Jenni Mattila tekee opinnäytetyötä vesipuhveleiden hyödyntämisestä luonnonhoidossa. Hän tarkkailee, mitä puhvelit syövät, missä liikkuvat ja miten ne vaikuttavat ympäristöönsä. Kosteikosta puhvelit syövät ruokokasveja ja perinnelaitumelta muun muassa pajuja ja vieraslajeja, kuten lupiinia.  Kuva: Tero Pajukallio

Puhveleiden omistaja, Puulan Puhveli -tilan emäntä Anniina Laurema kertoo, että perhe toi puhvelit Suomeen vuonna 2018 pitämään huolta tilan kosteikosta. Ajatuksena oli myös alkaa tuottaa puhvelinmaitoa kotimaisen puhvelimozzarellan valmistusta varten. Toistaiseksi eläinten hyvinvointilaki kuitenkin kieltää puhveleiden lypsämisen.

Lihakarjana vesipuhveleita saa kuitenkin kasvattaa. Kangasniemellä sijaitsevalla tilalla on nyt 22 vesipuhvelia ja jokunen yksilö on jo teurastettu ja myyty yksityisasiakkaille.

”Tämä ei ole ratkaisu suopeltojen käyttöön suuressa mittakaavassa, mutta kenties pieni askel monimuotoisuuden lisäämiseksi”, Laurema tuumaa.