Kangasniemellä asuvista puhveleista kolme matkasi heinäkuun lopussa Heinolaan kunnostamaan kosteikkoa. Kuva: Tero Pajukallio
Viljelijä pitää palkkatyötään kirurgina ”helppona nakkina” verrattuna maatilan arkeen
Puulan Puhveli -tilan emännän Anniina Laureman mielestä maatilan arki on tarpeeksi raskasta ilmankin ulkopuolelta tulevia paineita.Tilaajalle
Anniina Laurema kuvattiin tilallaan 2018, kun ensimmäiset vesipuhvelit saapuivat Ruotsista. Kuva: Petteri KivimäkiKangasniemellä sijaitsevan Puulan Puhveli -tilan emäntä Anniina Laurema on toiselta ammatiltaan kirurgi. Hänen mielestään kirurgin työ on ”helppo nakki” verrattuna viljelijän arkeen.
Vaikka vastuu painaa leikkaussalissakin, on helpottavaa olla jollakin toisella töissä.
”Työvuoron päätteeksi joku muu ottaa repun kannettavaksi, mutta maatilalla on jatkuva vastuu ja rahat siinä kiinni. On kuin olisi ikuisesti pienet lapset hoidettavana. Pitää olla todella ahkera, että sillä elää”, Laurema kuvailee.
”Kukaan ei voi ymmärtää, millaista on raivata kymmenen hehtaaria kivistä peltoa osin koneella ja osin käsin, jos ei ole sellaista itse tehnyt.”
Lisäksi niskassa ovat yhteiskunnan asenteet. Laureman mukaan usein joutuu pohtimaan, onko riittävän hyvä hoitamaan eläimiä.
”Tilallisuus olisi hirvittävän raskasta työtä ympäri vuorokauden ihan ilmankin ympäristön luomaa painetta.”
Suomessa on edelleen kiellettyä tuottaa puhvelinmaitoa. Kun vesipuhvelit tuotiin tilalle Ruotsista vuonna 2018, Laurema kuvitteli, että maitoa voisi alkaa pian tuottaa.
Lakimuutoksen yrittämiseen on tuhlaantunut valtavasti aikaa ja vääntö on aiheuttanut unettomia öitä.
”Prosessi on avannut silmät näkemään viranomaisten tahtotilan ja lakivalmistelun asennemaailman”, Laurema muotoilee.
Onneksi puhvelin lihaa saa tuottaa. Lisäksi vesipuhveleille on kysyntää kosteikkojen hoidossa. Tilan 22 puhvelin laumasta kolme on parhaillaan kesätöissä Heinolassa.
- Osaston luetuimmat
