Sotilasliitto Natossa on paineita nostaa puolustusmenoja yli kahden prosentin – katso miten paljon jäsenmaat käyttävät puolustukseen, kolme maata nostanut menojaan uudelle tasolle

11.–12. heinäkuuta järjestettävässä Vilnan huippukokouksessa päätetään myös Naton rahoituksesta. Reutersin mukaan rahoitustavoitetta pyritään nostamaan siten, että maat sitoutuvat vähintään kahden prosentin tavoitteeseen bruttokansantuotteesta.

Euractivin mukaan itäisissä Nato-maissa on ollut toiveita nostaa rahoitusta. Myös Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on sanonut, että kahta prosenttia ei pidä tulkita kattona.

Viimeksi vuonna 2014 jäsenmaiden edustajat vakuuttivat Krimin miehityksen jälkeen, että jäsenmaiden tavoitteena on sitoutua jatkossa käyttämään puolustusmenoihin vaaditut kaksi prosenttia suhteessa bkt:hen. Kyseisenä vuonna kolme maata täytti tavoitteen.

Osa maista jää yhä tavoitteen alle.

Naton arvioiden mukaan tänä vuonna 11 maata kaikista 31:stä jäsenvaltiosta yltää kahden prosentin tavoitteeseen. Nämä maat ovat Puola, Yhdysvallat, Kreikka, Viro, Liettua, Suomi, Romania, Unkari, Latvia, Iso-Britannia ja Slovakia. Islannilla ei ole pysyvää armeijaa.

Vastikään jäseneksi liittynyt Suomi käyttää tänä vuonna arvion mukaan 2,5 prosenttia suhteessa bkt:hen.

Kolme maata on nostanut menojaan uudelle tasolle. Puola, Yhdysvallat ja Kreikka yltävät peräti yli kolmeen prosenttiin. Alle jää muun muassa Turkki 1,31 prosentilla.

Bkt:ltään suurimmat valtiot eivät aina yllä Naton tavoitteeseen. Saksan, Ranskan, Italian, Kanadan, Espanjan ja Turkin bkt on vuosittain yli tuhat miljardia, mutta puolustusmenot alle Naton tavoitteen. Ranskan menot ovat 1,90 prosenttia, Espanjan 1,26 prosenttia.