
”Nousu-uralla ollaan, mutta hintapaine ei ole yhtä suuri kuin vielä syksyllä näytti” tiivistää bensiinin ja dieselin hintanäkymät Keskuskauppakamarin johtava liikenneasiantuntija Hanna Kalenoja.
Suomessa liikennepolttoaineiden hintoja korottaa jakeluvelvoitteen nousu. Jakeluvelvoitteella tavoitellaan fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämistä koko Euroopan unionin alueella. Myytävissä liikennepolttoaineissa on oltava tietty osuus biopolttoaineita.
Viime vuonna biokomponentin osuus Suomessa oli 16,5 prosenttia. Tänä vuonna se nousi 19,5 prosenttiin ja ensi vuonna tulee kolme prosenttiyksikköä lisää.
”Tänä vuonna jakeluvelvoitteen nousu korottaa hintoja arviolta 3–4 senttiä litralta ja ensi vuonna 4–5 senttiä. Niiden yhteisvaikutus kahdessa vuodessa on arviolta 8–9 senttiä litralta”, Kalenoja jatkaa.
Lisäksi kestävistä raaka-aineista valmistettujen kehittyneiden uusiutuvien polttoaineiden osuus nousee kolmesta prosenttiyksiköstä neljään. Jakelijan pitää jaella vähintään neljä prosenttiyksikköä niin sanotun lisävelvoitteen mukaisia kehittyneitä polttoaineita koko 19,5 prosentin osuudestaan.
Lisävelvoitteen tavoitteena on ohjata uusiutuvien polttoaineiden markkinaa siten, että tuotantoa kohdistettaisiin kestäviin raaka-aineisiin.
Lisävelvoitteen taso on ollut aiemmin kaksi prosenttiyksikköä ja viime vuoden alussa kolme prosenttiyksikköä.
Vuoden 2026 alussa se nousi neljään prosenttiyksikköön ja vuoden 2028 alussa kahdeksaan prosenttiyksikköön.
Esimerkiksi palmuöljypuristamojen jäteliete, mäntypiki, sokeriruokojäte, muiden kuin ruokakasvien selluloosa sekä puunjalostusteollisuuden tähteistä ja jätteistä saatava biomassa ovat raaka-aineita, josta voidaan valmistaa lisävelvoitteen alaisia polttoaineita.
Kalenoja muistuttaa, että jakeluvelvoitteen tarkkaa hintavaikutusta on vaikea arvioida ennalta. Se riippuu muun muassa uusiutuvien polttoaineiden kansainvälisestä hintakehityksestä.
Viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla hinnat nousivat, koska esimerkiksi Saksa hyväksyi omat kansalliset uusiutuvan energian direktiivin (REDIII) säädöksensä joulukuussa. Lisäksi moni maa kamppaili omien tavoitteidensa kanssa ja uusiutuvia jaeltiin loppuvuodesta enemmän.
Nyt hinnat ovat tasoittuneet ja näkymä ensi vuoteen on rauhallisempi.
Osana jakeluvelvoitteen nostamista pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus on päättänyt polttoaineveron alennuksista tälle ja ensi vuodelle. Sillä pyritään hillitsemään hinnannousua. Tänä vuonna veronlaskun leikkaa pumppuhintaa runsaan sentin litralta.
Syksyllä oli otsikoita, joiden mukaan polttoainepumpuilla nähtäisiin 1,9–2,3 euron litrahintoja. Polttoaine.net-verkkosivuston mukaan 95E-bensiini maksoi keskimäärin 1,861 euroa litralta ja diesel 1,89 euroa. Hinnat ovat 19. tammikuun hintoja.
Halvin 95E oli 1,59 euroa litralta ja kallein hieman alle kaksi euroa. Dieselin hintahaarukka oli 1,61–1,97 euroa litralta.
Kaleojan mukaan hintojen nousua on hillinnyt erityisesti raakaöljyn hinta. Viime syksynä ilmassa oli useita hintoja nostaneita uhkia.
”Venezuelan kriisin nosti hintoja joulukuussa, mutta enää sieltä ei odoteta isoja hintavaikutuksia. Nyt suurin kysymysmerkki on maailman neljänneksi tai viidenneksi suurin öljyntuottaja Iran. Sen öljyä viedään Kiinaan ja Intiaan.”
Iran pystyy nopeasti lisäämään tai vähentämään öljyntuotantoaan. Lisäksi se voi sulkea Hormuzinsalmen ja haitata Saudi-Arabian, Irakin ja Arabiemiraattien öljyn ja nesteytetyn maakaasun kuljetuksiin.
Raakaöljyn hintojen on arvioitu laskevan alle 60 dollariin barrelilta. Laadukas brent-laatu maksaa nyt noin 64 dollaria tynnyriltä. Puolessa vuodessa hinta on laskenut runsaat kymmenen prosenttia.
Raakaöljyn hinnanlaskun arvioidaan alentavan pumppuhintoja muutamia senttejä litralta.