Suomessa sosiaali- ja terveyspalveluita järjestävät 21 hyvinvointialuetta aloittivat työnsä tämän vuoden alussa.
Hyvinvointialueiden ensimmäinen vuosi on ollut myrskyisä, sillä alueilla kipuillaan raha- ja henkilöstöpulan ristiaallokossa.
Osa hyvinvointialueista, kuten Pirkanmaa ja Satakunta, ovat ryhtyneet säästötoimiin sosiaali- ja terveyspalveluiden voimakkaalla keskittämisellä. Sote-keskus on siten katoamassa monelta maaseutupaikkakunnalta kokonaan.
Keski-Suomen aluehallituksen puheenjohtajan Maria Kaisa Aulan (kesk.) mielestä maaseudun sote-palveluiden alasajo ei ole järkevä ratkaisu.
”Tulkitsen, että hyvinvointialueen päättäjien kesken on syntymässä yhteisymmärrys siitä, että kaikissa Keski-Suomen kunnissa tarvitaan jossain muodossa sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalveluita. Olen siinä käsityksessä, että myös Pohjois-Savossa ja Etelä-Pohjanmaalla ajatellaan paljolti saman suuntaisesti”, Aula kertoo.
”Henkilöstöpula on esimerkiksi täällä pohjoisessa Keski-Suomessa lähipalveluiden säilyttämisen ylivoimaisesti suurin haaste.” Maria Kaisa Aula
Ensi keväänä Keski-Suomen hyvinvointialue laatii palveluverkkosuunnitelman, jossa linjataan sote-palveluiden tulevaisuuden suurista linjoista.
”Orpon hallituksen soteen kohdistamat merkittävät säästöt luovat väistämättä paineita palveluverkon muuttamiseen siltä osin, että sairaalaosastojen toimintaan on tulossa todennäköisesti muutoksia. Ilta- ja viikonloppupäivystysten paikat ovat myös näillä näkymin vähenemässä.”
Vaikeuskerrointa lisää alati paheneva sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten työvoimapula.
”Henkilöstöpula on esimerkiksi täällä pohjoisessa Keski-Suomessa lähipalveluiden säilyttämisen ylivoimaisesti suurin haaste. Olennainen kysymys on, miten saisimme hoitajia, sairaanhoitajia, lähihoitajia sekä pelastajia muuttamaan tänne ja työskentelemään alueella”, Viitasaarella asuva Aula pohtii.
”Asia on paljon laajempi kuin pelkästään työllisyyteen liittyvä. Kestävä ratkaisu myös sote-palveluiden turvaamisen kannalta on, että kotiseuduista tehdään vetovoimaisia.”
Voiko pahimmassa tapauksessa käydä niin, että vaikka hyvinvointialueella olisi poliittista tahtoa lähipalveluiden säilyttämiseen, menee sote-puolen yksiköitä kiinni henkilöstöpulan takia?
”Kyllä. Niin on jo tapahtunutkin täällä Viitasaarella, kun akuuttisairaalaosasto jouduttiin sulkemaan hyvinvointialueen toimesta elokuussa. Sairaanhoitajia oli liian vähän”, Aula kertoo.
Viitasaarelainen terveyskeskuslääkäri Nelly Ylitalo elää kotimaisen perusterveydenhuollon arkitodellisuutta päivittäisessä työssään.
”Olen syvästi huolissani käynnissä olevasta kehityksestä. Jostain syystä perusterveydenhuollon palveluista on jatkuvasti leikattu pois niin rahaa kuin henkilöstöä jo vuosien ajan. Kun samaan aikaan perusterveydenhuoltoon on vielä siirtynyt lisää tehtäviä erikoissairaanhoidon puolelta, on yhtälö mahdoton”, Ylitalo tuskailee.
”Nämä ovat ne palvelut, joista herkimmin ollaan valmiita luopumaan. Poliittiset päättäjät eivät ilmeisesti näe sitä, että jos ihmisiä ei hoideta ajoissa perustasolla, hoidetaan heitä myöhemmin entistä kalliimmalla erikoistasolla.”
Ylitalon mielestä terveydenhuollon ammattilaisia pitäisi kuulla enemmän.
”Koko ajan voivotellaan, että ei ole riittävästi hoitohenkilökuntaa. Mutta kysyykö kukaan hoitajilta, että miksi he lopettavat ja lähtevät pois? Tuntuu, että julkisella puolella näitä asioita ei juuri kysytä meiltä lääkäreiltäkään.”
”Jos ihmisiä ei hoideta ajoissa perustasolla, hoidetaan heitä myöhemmin entistä kalliimmalla erikoistasolla.” Nelly Ylitalo
Viitasaaren akuuttiosaston sulkeutuminen loppukesästä on Ylitalon mielestä varoittava esimerkki siitä, mitä voi olla tapahtumassa laajemminkin perusterveydenhuollossa.
”Osastolla pääsi kertymään useampia ihan tavanomaisia haasteita, joihin ei ehkä riittävällä vakavuudella puututtu. Sen seurauksena sairaanhoitajat yksi toisensa jälkeen hakeutuivat muihin töihin ja osasto jouduttiin lopulta sulkemaan sairaanhoitajapulan vuoksi.”
Sosiaali- ja terveyspuolella kärsitään Ylitalon mukaan kroonisesta työväsymyksestä.
”Me ollaan tosi väsyneitä täällä perusterveydenhuollossa. Lääkärit ja hoitajat. Minua huolettaa se, että miten kauan jaksetaan, kun niin pienellä porukalla pyöritetään ja ruuvia vain kiristetään lisää.”
Millaisena näet perusterveydenhuollon tulevaisuuden?
”Jos radikaalia muutosta ei tapahdu, niin katastrofaalisena. Mikäli systeemi romahtaa, ihmiset eivät enää saa tarvitsemaansa hoitoa.”
Alan syvistä haasteista huolimatta Ylitalo kertoo olevansa unelma-ammatissaan.
”Olen pienestä tytöstä asti halunnut lääkäriksi. Erityisen mielekkääksi koen saada työskennellä täällä maaseudulla, yhteisöllisessä ympäristössä, hoitamassa ihmisiä. Mutta samalla minua surettaa se, miten surkeaan jamaan asiat ovat menneet.”
