Suomen sote-kiinteistöissä piilee merkittävä korjausvelka. Menneinä vuosikymmeninä rakennetut terveyskeskukset ovat myös monesti neliömäärältään kookkaita suhteessa nykyisiin asiakasmääriin. Kuva: Petteri Kivimäki
Vanhenevista sote-kiinteistöistä uhkaa tulla kunnille taloudellinen riippa — ”Voi jäädä mustapekka käteen”
Etelä-Savon hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä toivoo, että sosiaali- ja terveyspalvelujen kiinteistöratkaisuissa löydettäisiin ajan tarpeisiin soveltuvia malleja.TilaajalleRantasalmi
Etelä-Savon hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä vieraili lokakuussa Rantasalmen terveysasemalla. Kuva: Petteri KivimäkiKun sote-uudistus astui voimaan 1.1.2023 ja hyvinvointialueet aloittivat toimintansa, myös kaikki lakkautuneiden sairaanhoitopiirien omaisuus siirtyi hyvinvointialueille.
”Sote-uudistuksen yhteydessä uusien hyvinvointialueiden piti saada hallintaansa kaikki ne kiinteistöt ja toimitilat, joita ne tarvitsevat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävien hoitamiseksi”, valtiovarainministeriön hallitusneuvos Ville Koponen toteaa.
Lisäksi hyvinvointialueet ovat vuokranneet kunnilta sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen käytössä olleet, kuntien omistamat toimitilat ajalle 1.1.2023—31.12.2025. Siirtymäkauden vuokrausvelvoite on lakisääteinen.
”Hyvinvointialueet ja kunnat ovat voineet sopia näiden toimitilojen hallinnasta ja vuokrasopimusten voimassaolosta myös toisin. Vuokrausaika voi olla laissa säädettyä 3+1:n vuoden määräaikaa lyhempi tai pitempi”, Koponen tähdentää.
”Vuokrausaika voi olla laissa säädettyä 3+1:n vuoden määräaikaa lyhempi tai pitempi.” Ville Koponen
Myös kuntia sitoneet, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämiseen liittyneet sopimukset ovat pääsääntöisesti siirtyneet 1.1.2023 alkaen hyvinvointialueille.
”Jos kunnat tai vapaaehtoiset kuntayhtymät ovat kilpailuttaneet palvelut omistamiinsa, sote- tai pelastustoimen käytössä olleisiin toimitiloihin, kuntien tai kuntayhtymien palveluntuottajien kanssa tekemät vuokrasopimukset ovat kuitenkin jatkuneet”, Koponen kertoo.
Itse palvelutuotanto on vuoden alussa siirtynyt hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle ja sitä koskevat palvelusopimukset palveluntuottajien ja hyvinvointialueiden välisiksi.
”Sote-uudistukseen liittyvät kiinteistöjä ja toimitiloja koskevat omistus- ja vuokrausjärjestelyt ovat siis hyvin monenlaisia”, Koponen sanoo.
Vuokrasopimusten päätyttyä toimitilan hallinta palautuu lähtökohtaisesti sen omistajalle. Etelä-Savon hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä näkee kuviossa sekä uhkia että mahdollisuuksia.
”Siirtymäkauden loputtua on löydettävä malli, jolla tiloja jatkossa vuokrataan. Näyttää siltä, että kiinteistöjä ollaan myymässä jossain Suomen kunnissa pääomayhtiöille. Osassa kunnissa suunnitellaan perustettavaksi yhteisiä kiinteistöyhtiöitä ja joissakin lähinnä ihmetellään, kun palveluverkkoa saneerataan”, Seppälä kertoo.
”Alueelliset erot ovat tässäkin asiassa suuria. Kiinteistöjen myyntiarvoissa on huomattavia eroja.”
Seppälä luonnehtii nykyistä siirtymäkauden järjestelyä sote-kiinteistöjen vuokrauksessa ongelmalliseksi.
”Tiloista, joista ei aiemmin maksettu vuokraa, pitääkin nyt maksaa satojatuhansia euroja vuodessa. Esimerkiksi täällä Rantasalmella terveyskeskus, joka oli kunnan omaisuutta, onkin nyt muuttunut merkittäväksi menoeräksi”, Seppälä sanoo.
Seppälän mukaan menneinä vuosikymmeninä rakennetut terveyskeskukset ovat monesti suhteettoman kookkaita nykyisiin asiakasmääriin nähden.
”1980- ja 1990-luvuilla valtio maksoi terveyskeskusten rakennuskustannuksista kaksi kolmasosaa. Malli johti siihen, että kunnat vetivät rahaa kotiin päin ja sote-kiinteistöistä tehtiin jo sen ajan mittapuulla turhan suuria”, Seppälä toteaa.
”Väestörakenne monilla alueilla on muuttunut noista ajoista merkittävästi nykypäivään tultaessa. Eli vanhoissa sote-kiinteistöissä on paljon hukkaneliöitä.”
”Tiloista, joista ei aiemmin maksettu vuokraa, pitääkin nyt maksaa satojatuhansia euroja vuodessa.” Santeri Seppälä
Etelä-Savon hyvinvointialuejohtaja toivoo, että sosiaali- ja terveyspalveluiden kiinteistöpuolelle löydettäisiin ajan tarpeisiin soveltuvia ratkaisuja.
”Pahimmillaan pienelle maaseutukunnalle voi jäädä sote-kiinteistön kanssa mustapekka käteen. Siitä voi muodostua raskas taloudellinen taakka.”
Seppälän mielestä maaseudun sote-palveluita voisi siirtää uudenaikaisiin ja tiiviimpiin tiloihin.
”Täällä Etelä-Savossa hyvinvointialue on pyrkinyt löytämään järkeviä ratkaisuja yhteistyössä kuntien kanssa. Monessa pienessä kunnassa hieman R-Kioskia suurempi rakennus riittäisi hyvin sote-palveluihin. Suuria kiinteistöjä ei monestikaan tarvita, mutta tärkeää olisi, että palvelut pysyisivät ihmisiä lähellä.”
Suomen sote-kiinteistöihin lukeutuu paljon vanhentunutta ja kunnoltaan kehnoa rakennuskantaa.
”Sote-puolen kiinteistöissä on todella merkittävä korjausvelka. Eikä tällä hetkellä ole mitään toimijaa, joka tätä lähtisi korjaamaan.”
”Sote-puolen kiinteistöissä on todella merkittävä korjausvelka.” Santeri Seppälä
Hallitusneuvos Ville Koposen mukaan kunnilla on oikeus saada valtiolta korvausta tilanteessa, jossa vanhentuneista toimitiloista alkaa kertyä niille taloudellisia tappioita.
”Jos tiloille ei ole enää käyttöä eikä niitä pystytä muuntamaan toiseen käyttötarkoitukseen sopiviksi tai myymään, kunnilla on oikeus saada valtiolta korvausta näin syntyvistä kustannuksista voimaanpanolain 43. ja 44. pykälissä säädetyin ehdoin.”
- Osaston luetuimmat
