• Tunnetko tarinaa itärajan pohjoisimman raja-aseman nimen takana? IS: Näin Raja-Jooseppi on saanut nimensä

    Inarissa sijaitsevan rajavyöhykkeen omalaatuisen nimi on herättänyt kysymyksiä sen alkuperästä. Ilta-Sanomat selvitti, mistä on kyse.
    Itärajan raja-asemista jätettiin hallituksen päätöksellä auki vain Suomen pohjoisin rajanylityspaikka Raja-Jooseppi ja kansainvälisen suojelun hakeminen keskitetään sinne. Kuva Parikkalasta Rajavartiolaitoksen tuntumasta.
    Itärajan raja-asemista jätettiin hallituksen päätöksellä auki vain Suomen pohjoisin rajanylityspaikka Raja-Jooseppi ja kansainvälisen suojelun hakeminen keskitetään sinne. Kuva Parikkalasta Rajavartiolaitoksen tuntumasta. Kuva: Mikko Nikkinen
    Uutiset|Historia ja perinne
    24.11.202321:00
    Henna Lääveri

    Perjantaiaamusta alkaen itärajalla rajanylitykset Suomeen ja turvapaikan hakeminen ovat sallittuja vain Inarin Raja-Joosepin rajanylityspaikassa. Otsikoihin nousseen rajanylityspaikan nimi Raja-Jooseppi on myös herättänyt mielenkiintoa.

    Ilta-Sanomat kertoo jutussaan, mistä raja-aseman nimi on peräisin.

    Jutun mukaan rajavyöhykkeen persoonallisen nimen takana on väitetysti aivan alueen kyljessä asustellut erakko Joosef Juhonpoika Sallila (1877–1946). IS:n mukaan Joosef eli Jooseppi tunnetiin monen alan ammatintaitajana. Mainetta mies keräsi muun muassa erämiehenä, helmenpyytäjänä, kalastajana, kullanhuuhtojana, kauppiaana ja jopa kansanparantajana.

    Toinen maailmansota ajoi jutun mukaan Joosepin evakkoon kotoaan. Matka taittui yksin, sillä sekä Joosepin vaimo Tilta sekä sukulaispoika Paavo olivat kuolleet jo ennen toisen maailmansodan alkua. Evakkomatkalta paluun jälkeen oli Neuvostoliiton raja enää vain 400 metrin päässä Joosepin kentästä. Asuinkenttä kunnostettiin vuonna 1982 museoalueeksi.

    Ilta-Sanomat: Hän on Raja-Jooseppi

    Lisää aiheesta
    • Suomeen pyrkiviä ihmisiä Sallan raja-asemalla torstaina. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI.

      Yhteiskunta | Yhdenvertaisuusvaltuutettu linjaa: Liki kaikkien itärajan rajanylityspaikkojen sulkeminen vaarantaa vakavasti oikeuden hakea turvapaikkaa

    • Nyt tarvittaisiin jäitä hattuun rajan tällä puolella, kun sen toisella puolella päinvastoin holvataan bensaa liekkeihin.

      Politiikka | Kun rajalla rytisee, tarvitseeko Suomi lisää kaaosta myös rajan tällä puolella?

    • Pääministeri Petteri Orpo tiedotustilaisuudessa keskiviikkona. LEHTIKUVA / Seppo Samuli.

      Politiikka | Hallitus jättää auki vain pohjoisimman Raja-Joosepin rajanylityspaikan – Orpo: Järein mahdollinen toimi tässä tilanteessa

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

    • 7

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää