Vanhanen epäili käärmeen kiivenneen puuhun lämmittelmään. Kuva: Matti Vanhanen
Video: Käärme puussa yllätti entisen pääministerin ‒ ajoivatko kosteat kelit käärmeen kuuseen?
Käärmetutkijan mukaan käärmeet pääsevät puihin helposti, mutta kovin usein niitä ei siellä silti tapaa.
Kuusenoksalla möllöttänyt rantakäärme hämmästytti mökillään lomaillutta Matti Vanhasta. Kuva: Matti VanhanenEduskunnan huhtikuussa jättänyt pitkäaikainen kansanedustaja ja entinen pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) törmäsi viikonloppuna mökkimaastossaan länsirannikolla hämmentävään ilmestykseen.
Noin kolmen metrin korkeudella kuusenoksalla pötkötteli käärme.
”Se oli rantakäärme, niitä on täällä aika paljon, mutta en ole ennen nähnyt että olisi puuhun kiivennyt.”
Vanhanen kuitenkin epäilee matelijan päässeen puuhun omin voimin.
”Aivan varmasti. Tuskin mikään lintu sitä on sinne heittänyt. Myöhemmin sitten netistä katsoin, niin kyllä käärme näemmä osaa kiivetä puuhun.”
Käärme oli kiivennyt puussa auringonpuoleiselle sivustalle. Vanhanen arvelee sen kenties pyrkineen lämmittelemään puun oksalle.
”Maaperä on jatkuvien sateiden jälkeen aika kylmä ja kolea”, hän arvioi.
Helsingin yliopiston tutkija Jarmo Saarikivi on perehtynyt tutkimuksissaan myös käärmeisiin.
Hän pitää Vanhasen arviota puuhun kiipeämisen syystä mahdollisena.
”Jos on hirveän märkää ympäristössä, niin kyllä tämäkin on mahdollista”, Saarikivi sanoo.
”Yleensä käärmeet löytävät aika hyviä paistattelupaikkoja ihan maan pinnalta, mutta jos on sellainen elinympäristö, jossa maa on kovin kylmää ja märkää niin kyllä ne nousevat puiden oksille.”
Saarikiven mukaan myös kyyt nousevat puiden oksille siinä missä rantakäärmeetkin. Puuhun kiipeämiselle lienee muitakin syitä kuin lämmittely, mutta mitä ne ovat, on tutkijankin hankala sanoa.
”Sitä pitäisi kysyä käärmeiltä itseltään. Jotain arvailuja siitä voi lähinnä esittää”, Saarikivi toteaa.
”Yksi ihan hyvä veikkaus on se, että puussa voi olla vaikka linnunpesä, jossa ne käyvät ryöstöretkellä. Joskus käärmeet käyvät ihan linnunpöntöissä.”
Todennäköisimmin käärmeen löytää kuitenkin aina maan pinnalta. Saarikivi epäilee puissa oleskelun olevan käärmeille melko harvinaista.
”Tai en tiedä onko se harvinaista, mutta aika harvoin tuota näkee.”
Käärmeitä saattaa nyt havaita tavallista useammin, sillä ne matkustavat talvehtimispaikkojensa liepeille ja hakevat auringosta lämpöä syksyn viiletessä.
Keväisin käärmeen havaitseminen on kuitenkin paljon syksyä todennäköisempää.
”Keväällä jos on lämmin keli, niin käärmeet on kaikki liikkeellä. Syksyllä ne tekevät vielä vähän omia juttujaan. Jonkun yksittäisen käärmeen voi nähdä siellä täällä.”
Viilenevän ilman voisi kuvitella vaikuttavan käärmeiden sielunelämään, mutta Saarikiven mukaan ne jatkavat eloaan normaalisti niin pitkään, kun lämpöä on riittävästi.
”Niiden elämä pyörii lämmönsääntelyn ympärillä. Kunhan aurinko vähän paistaa niin ne pystyvät lämmittelemään, ja sen jälkeen liikkumaan tai saalistamaan tai tekemään jotain.”
”Käärmeen elämään kuuluu tämä, että pitää ensin lämmittää itsensä ennen kuin voi jotain tehdä.”
Politiikasta eläköityneelle Vanhaselle kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun hän tekee yllättäviä luontohavaintoja. Heinäkuussa hän löysi kalaverkkoja kokiessaan verkoistaan kaksi liejutaskurapua.
Haitallisen vieraslajin edustajat tapettiin ohjeistuksen mukaisesti.
”Sattumalta kun silmät on auki niin kaikenlaista osuu”, Vanhanen naureskelee.
”Kyllä tuo vähän, jos mustikassa olisi ja yhtäkkiä silmien korkeudella olisi käärme puussa, niin kyllä se varmaan pelästyttäisi”, hän arvioi.
Rantakäärmeisiin hän sanoo olevansa kuitenkin mökkimaisemissaan länsirannikolla niin tottunut, ettei oikein osaa niitä enää pelästyä.
Kyitäkin alueella näkyy, mutta ei yhtä runsaasti.
Vanhanen kertoi käärmehavainnostaan ensin omalla Facebook-sivullaan.
- Osaston luetuimmat
