Öljyn hinnan nousu ja etujärjestöjen paineet – hallituksen kehysriihestä tulee kuuma

Hallitus hakee tiistaina alkavassa kehysriihessä keinoja talouskasvun piristämiseen. Asiaan kuuluu, että erilaiset etujärjestöt yrittävät samalla ajaa läpi omia tavoitteitaan.

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituskaudella talouskasvun käynnistyminen on siirtynyt kerta toisensa jälkeen. Taas kerran talouskasvu oli jo oraalla, kun Lähi-itä leimahti liekkeihin.

Öljyn hinnan nousu heittää hiekkaa talouden rattaisiin. Se iskee viennillä elävään Suomeen rajusti.

Samalla kuluttajien luottamus talouteen heikkenee. Uhkana on kurjistumisen kehä.

Tässä tilanteessa hallituspuolueiden tavoitteena on löytää keinoja talouskasvun piristämiseen ja kuluttajien luottamuksen palauttamiseen. Myös työttömyys pitäisi saada taittumaan.

Tiukaksi kehysriihen tekee talouden niukaksi käynyt liikkumavara. Siltä osin hallituksella on edessä nollasummapeli, jossa euroja siirrellään taskusta toiseen.

Eikä sekään riitä, vaan sopeuttaakin pitäisi. Leikkaustarvetta on ainakin 400 miljoonaa euroa, joten vääntöä on luvassa.

”Rahoitus mahdollisten uusien toimien toteuttamiseksi täytyy kaivaa säästötoimilla tai veronkiristyksillä”, kuvaili valtiovarainministeriön (VM) budjettipäällikkö Mika Niemelä STT:lle.

Etujärjestöillä on omat perustellut huolensa. Esimerkiksi MTK vaatii hallitukselta konkreettisia päätöksiä maatalouden kriisin ratkaisemiseksi, huoltovarmuuden vahvistamiseksi ja metsätalouden toimintaedellytysten turvaamiseksi.

Yrittäjät ovat huolissaan kilpailukyvystä ja käsistä karanneista kuljetuskustannuksista. Kuljetusyrittäjiä edustava SKAL esittää sekä ammattidieselin käyttöön ottoa että polttoainetta kallistavan uusiutuvan osuuden eli jakeluvelvoitteen laskua.

Myös kuljetuksia tarvitseva Sahateollisuus vaatii ammattidieselin käyttöön ottoa.

Alueista tällä kertaa ahdingossa on etenkin Itä-Suomi. Se haluaa liikennehankkeita, kuten Karjalan rataa, ja jopa rajaseudun erityistalousaluetta, jolla vauhditettaisiin investointeja.

Puolueillakin on tavoitteensa. Esimerkiksi kristillisten puheenjohtaja Sari Essayah julkaisi etukäteen listan toiveistaan. Listalta löytyi esimerkiksi apupaketti rakennusalalle ja kotitalousvähennys, jolla voitaisiin edistää korjausrakentamista.

Essayahin lista sisälsi myös asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakaukset.