
Hallitus kokoontuu tiistaina ja keskiviikkona kautensa viimeiseen kehysriiheen. Kyseessä on todennäköisesti myös hallituksen viimeinen isojen talouspäätösten paikka.
Riihessä on tarkoitus päättää ensi vuodelle noin 400 miljoonan uusista säästöistä jo aiemmin päätettyjen, noin 700 miljoonan lisäksi.
Lisäksi riihessä mahdollisesti päätettävien uusien kasvutoimien tai muiden menoerien kulut on katettava muualta, eli korvaavien säästöjen määrä voi kasvaa reilustikin.
Etukäteen on kuiskuteltu Hormuzinsalmen sulkemisesta johtuvien energianhintojen nousun kompensoinnista.
Ainakin maataloudelle kompensointia tarvitaan, kertoo MTK:n toiminnanjohtaja Jyrki Wallin.
”Tänä keväänä vaaditaan kyllä poikkeuksellisia, akuutteja toimia”, Wallin kertoo.
”MTK:n tavoitteena ei ole mitään kriisipaketteja esittää vuodesta toiseen, mutta kyllä tämä tilanne koskee nyt nimenomaan maataloutta ja ruoantuotantoa niin, että sellainen tarvitaan.”
Hän viittaa MTK:n jäsenilleen tehtyyn kyselyyn, jonka mukaan viljelijät aikovat vähentää ruoantuotantoa jo tänä vuonna. Syynä ovat nousseet kustannukset.
”Tänä keväänä vaaditaan kyllä poikkeuksellisia, akuutteja toimia.”
Wallinin mukaan tilojen auttamiseksi olisi olemassa toimiva ja testattu apu: Neljä vuotta sitten käyttöön otettu energiaveron korotettu palautus maataloudelle.
”Se olisi erittäin nopea toimi, EU-sääntelyn näkökulmasta selvä ja tukisi erityisesti aktiivitiloja. Se ei vaatisi mitään uusia hallinnollisia rakenteita”, Wallin kertoo.
Energiaveron palautuksen tuplaus vuoden 2022 tavoin tarkoittaisi noin 50 miljoonan euron pottia.
Sen lisäksi tuottajajärjestö vaatii aiemminkin esittämäänsä, vähintään 100 miljoonan euron rahoitusta luonnonhaittakorvauksen lisätukeen, joka kohdennetaan ensisijaisesti aktiivituotantoa harjoittaville tiloille.
Wallinin mukaan Iranin sodan seurauksena maataloudelle on jo nyt tullut pari sataa miljoonaa uusia kustannuksia.
”Eivät nämä summat kannattavuutta käännä paremmaksi”, hän sanoo.
”Tämä shokki ei ole viljelijöiden, poliitikkojen tai suomalaisten vika, mutta vaikuttaa ruoan tuotantoon voimakkaammin, kun mitä ainakaan lähihistoriassa on nähty.”
Esimerkiksi vuoden 2022 keväällä viljafutuurit näyttivät korkeita hintoja, mikä loi toivoa kylvöihin kustannuskriisistä huolimatta, jos lannoitteita oli varastossa. Nyt sellaistakaan kannustinta ei ole, Wallin sanoo.
Kehysriihessä olisi MTK:n mukaan syytä muistaa maa- ja metsätalouden yleisnäkymät muutenkin.
”Minkäännäköisiä leikkauksia tämä elinkeino ei kyllä kestä. Sellaista pelivaraa sinne ei ole syntynyt”, Wallin sanoo.
Metsätaloudessa minkäänlaiset hakkuurajoitukset olisivat hänen mukaansa sekä yhteiskunnalle että ilmastotoimille kallis ja tehoton keino.
”Luonnonvara-aloilla tehdään laajasti töitä, jotta ne voivat tulevaisuudessa olemaan yhä suurempi rahoittaja tässä yhteiskunnassa. Nyt ei pidä sammuttaa kipinää sellaisilta aloilta, joilla on kasvunäkymiä tulevaisuudessa.”
Säätytalolta odotetaan mahdollisia ratkaisuja myös esimerkiksi itäisen Suomen erityistalousalueiden kokeiluista.
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) liputti erityisedustaja Harri Bromanin esittämien erityistalousaluekokeilujen puolesta Ylen puheenjohtajatentissä ja myös viikonloppuna puoluehallituksen kokouksessa.
Myös Bromanin nimittäneen pääministeri Petteri Orpon (kok.) uskotaan suhtautuvan kokeiluun myönteisesti. Ongelmaksi voi kuitenkin muodostua se, että alueellisille veroporkkanoille on vaikea laskea dynaamisia, eli talouskasvua piristäviä vaikutuksia.
Maaliskuussa julkisuudessa puhuttiin perintöveron korvaamisesta luovutusvoittoverolla. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kuitenkin tyrmäsi hankkeen, jonka jälkeen myös Orpo sanoi, ettei asiaa valmistella.