Metsävähennyksen korotus on tämän kevään suurin talousuutinen metsänomistajalle. Petteri Orpon hallitus antoi eduskunnalle toukokuussa esityksen, jonka mukaan metsävähennys on nousemassa 60 prosentista 75 prosenttiin.
Ensi vuoden alussa voimaan tulevan lakimuutoksen mukaan metsänomistaja saa vähentää 75 prosenttia metsän hankintamenosta metsävähennyksenä eli käytännössä myydä puuta verovapaasti.
MTK:n verojohtajan Timo Sipilä on tyytyväinen esitykseen.
”Metsävähennystä korotetaan 15 prosenttiyksiköllä. Se vastaa metsänomistajille yhteensä 32 miljoonan euron verosäästöä vuodessa. Se on erittäin iso summa ja MTK:lle merkittävin uutinen tänä keväänä”, Sipilä sanoo.
”Se vastaa metsänomistajille yhteensä 32 miljoonan euron verosäästöä vuodessa. Se on erittäin iso summa ja MTK:lle merkittävin uutinen tänä keväänä.”
Kevään puoliväliriihessä tehdyt verouudistukset olivat myös Sipilän mielestä metsänomistajan kannalta pääosin myönteisiä.
Riihessä päätettiin, että yhteisöverokanta alenee 18 prosenttiin. Metsä omistetaan yleensä suoraan, mutta jos metsäomaisuus on yhtiöitetty, verokannan alenemisesta on metsänomistajalle etua.
Myös perintöveron ja lahjaveron aleneminen koskevat suoraan metsänomistajia.
Perintöveron alarajaa nostetaan 20 000 eurosta 30 000 euroon ja perintöveron maksuajalta maksettavaa korkoa alennetaan vuodesta 2026 alkaen 1,5 prosenttiyksiköllä.
Lahjaveron alarajaa korotetaan 5 000 eurosta 7 500 euroon vuonna 2026.
Tappioiden vähennysoikeutta pidennetään 25 vuoteen.
”Tämä on ehdottomasti vastustettavien listalla ja pitäisi haudata.”
Metsänomistajan kukkaroa hyödyttävien uudistusten lisäksi puoliväliriihen päätöksiin jäi Sipilän mukaan kuitenkin pieni mutta huolestuttava ”virhe”.
Hallitus ilmoitti toteuttavansa kiinteistöveron arvostamisuudistuksen, jonka tavoitteena on, että veron perusta olisi lähempänä kiinteistön käypää arvoa. MTK vastustaa uudistusta, jota myös aiemmat hallitukset ovat yrittäneet ajaa läpi.
”Aiemmin olemme onnistuneet torppaamaan uudistuksen. Tämä on ehdottomasti vastustettavien listalla ja pitäisi haudata”, Sipilä kommentoi.
Uudistus johtaisi veron nousuun kiinteistön omistajilla, esimerkiksi myös metsätaloudenharjoittajan kiinteistöverotuksen piirissä olevien kiinteistöjen osalta.
Sipilän mukaan laskennallisen verotusarvon muuttaminen käyväksi arvoksi on ongelmallinen, sillä kaikilla paikkakunnilla ei ole välttämättä kunnollista kauppahintatilastoa, jos kiinteistöjä myydään vähän.
Kiinteistön hintaan vaikuttavia seikkoja on paljon, ja siksi myös hintahajontaa.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
