• Kevään veropäätökset näkyvät metsänomistajan kukkarossa – Tätä mainintaan verojohtaja pitää huolestuttavana ”virheenä”

    Petteri Orpon hallitus suunnittelee verotukseen muutosta, jonka MTK:n verojohtaja Timo Sipilä hautaisi saman tien.
    Tilaajalle
    Kuva: Lari Lievonen
    Metsä|Metsäpolitiikka
    29.6.202507:00
    Aura Pilkama

    Metsävähennyksen korotus on tämän kevään suurin talousuutinen metsänomistajalle. Petteri Orpon hallitus antoi eduskunnalle toukokuussa esityksen, jonka mukaan metsävähennys on nousemassa 60 prosentista 75 prosenttiin.

    Ensi vuoden alussa voimaan tulevan lakimuutoksen mukaan metsänomistaja saa vähentää 75 prosenttia metsän hankintamenosta metsävähennyksenä eli käytännössä myydä puuta verovapaasti.

    MTK:n verojohtajan Timo Sipilä on tyytyväinen esitykseen.

    ”Metsävähennystä korotetaan 15 prosenttiyksiköllä. Se vastaa metsänomistajille yhteensä 32 miljoonan euron verosäästöä vuodessa. Se on erittäin iso summa ja MTK:lle merkittävin uutinen tänä keväänä”, Sipilä sanoo.

    ”Se vastaa metsänomistajille yhteensä 32 miljoonan euron verosäästöä vuodessa. Se on erittäin iso summa ja MTK:lle merkittävin uutinen tänä keväänä.”

    Timo Sipilä

    Kevään puoliväliriihessä tehdyt verouudistukset olivat myös Sipilän mielestä metsänomistajan kannalta pääosin myönteisiä.

    Riihessä päätettiin, että yhteisöverokanta alenee 18 prosenttiin. Metsä omistetaan yleensä suoraan, mutta jos metsäomaisuus on yhtiöitetty, verokannan alenemisesta on metsänomistajalle etua.

    Myös perintöveron ja lahjaveron aleneminen koskevat suoraan metsänomistajia.

    Perintöveron alarajaa nostetaan 20 000 eurosta 30 000 euroon ja perintöveron maksuajalta maksettavaa korkoa alennetaan vuodesta 2026 alkaen 1,5 prosenttiyksiköllä.

    Lahjaveron alarajaa korotetaan 5 000 eurosta 7 500 euroon vuonna 2026.

    Tappioiden vähennysoikeutta pidennetään 25 vuoteen.

    ”Tämä on ehdottomasti vastustettavien listalla ja pitäisi haudata.”

    Timo Sipilä

    Metsänomistajan kukkaroa hyödyttävien uudistusten lisäksi puoliväliriihen päätöksiin jäi Sipilän mukaan kuitenkin pieni mutta huolestuttava ”virhe”.

    Hallitus ilmoitti toteuttavansa kiinteistöveron arvostamisuudistuksen, jonka tavoitteena on, että veron perusta olisi lähempänä kiinteistön käypää arvoa. MTK vastustaa uudistusta, jota myös aiemmat hallitukset ovat yrittäneet ajaa läpi.

    ”Aiemmin olemme onnistuneet torppaamaan uudistuksen. Tämä on ehdottomasti vastustettavien listalla ja pitäisi haudata”, Sipilä kommentoi.

    Uudistus johtaisi veron nousuun kiinteistön omistajilla, esimerkiksi myös metsätaloudenharjoittajan kiinteistöverotuksen piirissä olevien kiinteistöjen osalta.

    Sipilän mukaan laskennallisen verotusarvon muuttaminen käyväksi arvoksi on ongelmallinen, sillä kaikilla paikkakunnilla ei ole välttämättä kunnollista kauppahintatilastoa, jos kiinteistöjä myydään vähän.

    Kiinteistön hintaan vaikuttavia seikkoja on paljon, ja siksi myös hintahajontaa.

    Lisää aiheesta
    • Jakeluvelvoitteella pyritään lisäämään ei-fossiilisten polttoaineiden käyttöä liikenteessä ja vähentämään liikenteen päästöjä.

      Liikenne | Polttoaineiden hintaan vaikuttavaan jakeluvelvoitteeseen ei puututtu puoliväliriihessä: Seuraava nosto tulee ensi vuonna

      Tilaajalle
    • Maanomistajan luvalla voimalan saa yhä rakentaa lähelle asutusta.

      Energia | Hallitus haluaa osan tuulivoimaloista kauemmas asutuksesta – tuulivoima-ala pelkää, ettei voimaloille löydy riittävästi paikkoja

    • SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman (oik.) ja Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela kritisoivat hallituksen päätöksiä. Arkistokuva. LEHTIKUVA / Antti Aimo-Koivisto.

      Talous | Oppositio ryöpyttää puoliväliriihen päätöksiä – "Piti tulla kasvuriihi. Tuli jakovarariihi"

    Artikkelin aiheet
    metsävähennys
    verouudistus
    metsänomistaja
    kiinteistövero
    MTK
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin