Lumisateen jälkeen kannattaa lähteä pihakierrokselle ja tarkistaa kasvien kunto. Kuva: Säde Aarlahti
Märkä räntäsade yllättää puutarhassa – näin estät lumen kasveille aiheuttamat tuhot
Talvet lauhtuvat, mutta sohjolumen aiheuttamat vahingot lisääntyvät puutarhassa.
Pylväskatajan päälle satava märkä lumi voi pilata kauniin kasvutavan, ellei kasvia vapauteta lumen painosta. Kuva: Säde AarlahtiPaksu lumikuorma ei ole lauhana marraskuun päivänä päällimmäisenä mielessä, mutta syksyn vaihtuminen talveksi käy usein yhdessä yössä. Vaikka maa on illalla sula ja ilma tuntuu leudolta, saattaa aamulla ikkunasta avautua luminen maisema.
Alkutalven märät lumisateet tekevät paljon tuhoa puutarhassa. Märkä lumi saattaa painaa vanhan syreenipensaan oksat vaakatasoon ja litistää norjanangervon maata vasten. Painollaan se voi myös katkoa nuoren männyn oksat ja halkaista monihaaraisen mongolianvaahteran.
”Kun märkää lunta sataa runsaasti, on hyvä ensi töikseen kiertää puutarha ja vapauttaa lumen painosta taipuvat oksat.” Tuomas Kauppila
”Kun märkää lunta sataa runsaasti, on hyvä ensi töikseen kiertää puutarha ja vapauttaa lumen painosta taipuvat oksat”, sanoo Oulun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan ylipuutarhuri Tuomas Kauppinen.
Tarkoitukseen riittää lehtiharava, jolla kopistelemalla nuoskalumi putoaa puiden ja pensaiden oksilta. Lumi kannattaa tiputtaa nopeasti, ennen kuin lämpötila painuu nollan alapuolelle. Jäätyneenä sitä on vaikeaa irrottaa oksista.
Kasvupaikalla ja -tavalla on jonkin verran vaikutusta siihen, mitkä kasvit ovat alttiita lumituhoille.
”Hennot ja pitkät, sivulle siirottavat oksat taipuvat helposti, etenkin jos kasvi on kasvanut varjossa”, Kauppinen sanoo.
Kovin nopeasti kasvaneiden puiden hauraat oksat murtuvat herkästi lumen painosta.
”Koristepensaissa on eroja. Esimerkiksi norjanangervo voi olla täysin litistyneenä hangen alla, mutta lumen sulettua joustavat oksat nousevat entiselleen.”
Erityisen alttiita vaurioille ovat pystykasvuiset katajat ja tuijat, joiden pilarimaisen kasvutavan raskas lumi voi pilata.
Erityisen alttiita vaurioille ovat pystykasvuiset katajat ja tuijat, joiden pilarimaisen kasvutavan raskas lumi voi pilata. Eri suuntiin sojottavat versot eivät kasvia kaunista. Pahasti vääntyneet oksat eivät yleensä palaudu alkuperäiseen asentoonsa.
”Lumen painosta taipuneita versoja voi yrittää sitoa päärunkoon kasvustoon sulautuvalla vihreällä narulla. Ainakin joidenkin yksilöiden kohdalla se tuottaa tyydyttävän tuloksen.”
Halutessaan havukasvien ympärille voi jo alkutalvesta kietoa säkkikankaan tai varjostusverkon, joka suojaa havukasveja kevätahavalta. Kangas pitää kasvuston supussa, jolloin se ei vääntyile lumen painosta.
Murtuneiden ja katkenneiden oksien jälkihoidoksi ei ole tehtävissä muuta kuin oksien poisto ja repeytymien siistiminen.
Talvien lauhtuessa lumi on viimeaikaisten kokemusten perusteella yhä useammin vetistä ja painavaa. Märkä lumi tekee monenlaista tuhoa paitsi puutarhassa, myös metsissä ja katoilla.
Kauppinen uskoo, että ilmastonmuutoksen edetessä kyseinen ilmiö aiheuttaa ongelmia etenkin Etelä-Suomessa. Siellä kasvit eivät ole tottuneet painaviin lumikuormiin.
”Pohjois-Suomessa tykkylumi on ajan myötä karsinut heikot ja lumen painoon sopeutumattomat yksilöt pois. Parhaiten tykkylumen alla pärjäävät metsäkuuset ovat kapeita kynttiläkuusia”, Kauppinen muistuttaa.
Kauppisen mukaan syksy on ollut lauha myös Oulussa. Räntää on satanut, mutta vielä maa ei ole ollut kertaakaan valkoinen.
Kauppinen kehottaa lykkäämään talvenarkojen lajien kuten jalo- ja loistokärhön suojaamista siihen asti, että maa on kevyesti jäässä ja keli on kuiva.
”Lauhana talvena sienitaudit iskevät, jos talvisuojaukseen ryhdytään liian aikaisin. Siksi kasvien tyvelle levitettävän talvensuojaturpeen ja kasvuston ympärille kiedottavan pakkaspeitteen aika on vasta pikkuisen myöhemmin”, Kauppinen sanoo.
- Osaston luetuimmat
