

Venäjän kyky korvata Ukrainan sunnuntaina tuhoamia pommikoneita on joko heikko tai olematon.
Näin Ukrainan droonihyökkäyksen seurauksia MT:lle arvioivat europarlamentaarikko (kok.), Ukraina-valtuuskunnan puheenjohtaja sekä kenraalimajuri evp. Pekka Toveri ja sotaa seuraavan Black Bird Groupin analyytikko John Helin.
Suurin syy Venäjän vaikeuksille korvata nyt tuhottuja koneita piilee Helinin mukaan siinä, ettei uusia koneita ole valmistettu maassa sitten 90-luvun taitteen.
”Jos ei ole 35 vuoteen rakentanut pommikonetta, niin kyllähän se vaikeaksi käy yhtäkkiä aloittaa alusta.”
Myös Toverin mukaan Venäjä on perustanut asevoimiensa ’uudistamisen’ jo pitkään vanhan kaluston modernisoinnille eikä uutta kalustoa ole juurikaan tuotettu. Kun kykyä tuottaa esimerkiksi uusia pommikoneiden runkoja ei ole, ei pelkillä varaosilla voida korvata nyt menetettyjä koneita.
”Venäjän sotateollisuushan kärsi jo ennen hyökkäystä mittavia haasteita. Tutkimus- ja kehittämispuoli ukkoutui, eli uutta työvoimaa ei tullut vanhan tilalle. Lisäksi paljon tutkijoita lähti maasta kun elämä Venäjällä alkoi vaikeutua”, Toveri sanoo.
”Jos ei ole 35 vuoteen rakentanut pommikonetta, niin kyllähän se vaikeaksi käy yhtäkkiä aloittaa alusta.”
Helinin mukaan Ukrainan sunnuntaisen iskun merkittävin seuraus taas on se, että Venäjä joutuu jatkossa entistä tarkemmin miettimään, miten se oikein allokoi resurssejaan.
”Vaikka lukemat ensiarvioista tuhottujen pommikoneiden osalta ovatkin nyt pienentyneet meidän lähteidemme mukaan noin 12-15 tuhottuun koneeseen, on se silti merkittävä lukema. Todennäköistä on, ettei Venäjä pysty jatkossa välttämättä jatkamaan pommituksia risteilyohjuksilla samalla intensiteetillä kuin aiemmin.”
Toveri katsoo, että Venäjän pyrkimys jatkaa pommituksia voikin saada jopa surkuhupaisia piirteitä kaluston osalta.
”Voihan se olla, että siellä [Venäjällä] otetaan käyttöön jotain hävittäjärunkoisia koneita ja yritetään kasvattaa niiden kykyä viedä risteilyohjuksia, mutta sitten ollaan tilanteessa, jossa hävittäjä vie yhden ohjuksen kun pommikone pystyi viemään tusinallisen.”

Vaikka osa Venäjän kovimmasta propagandakoneistosta onkin vaatinut iskun jälkeen vastaiskua taktisilla ydinaseilla, eivät Toveri tai Helin kumpikaan näe tällaista kehityskulkua todennäköisenä.
”Jos Venäjä käyttäisi tässä tilanteessa taktista ydinasetta, se olisi Venäjän loppu”, Toveri sanoo.
Keskeisiä perusteluita väitteelle on hänen mukaansa useampikin. Ensinnäkin ydinaseen käyttö olisi suuri heikkouden merkki, eikä sillä toisekseen edes ratkaistaisi sotaa. Kolmanneksi globaalit vastatoimet olisivat niin merkittävät, että Venäjä tuskin haluaisi tuota korttia katsoa.
Esimerkiksi Kiinaa on todennut, ettei se hyväksy ydinaseilla uhkailua tai käyttöä. Kyseessä on toisin sanoen pandoran lipas, jota edes suurvallat eivät halua avata seurausten ollessa katastrofaaliset.
”Venäjähän on mummonpotkija: se iskee heikkoja vastaan, kun ei pysty eikä uskalla vahvoja vastaan hyökätä.”
Lisäksi Helin painottaa, että Ukrainan viesti sunnuntaisten iskujen osalta oli tässä harvinaisen selvä: se otti kohteekseen nimenomaan siviilikohteiden pommittamiseen käytettyjä risteilyohjuksia ampuvia koneita, eikä näin ollen yrittänytkään uhata Venäjän maa-, meri- ja ilmavalmiudessa toimivaa ydinasetriadia.
Helin ei näin ollen myöskään usko, että Ukrainan iskut muuttavat sodan luonnetta laajassa mittakaavassa.
”Todennäköisesti Venäjä lisää ballistisia iskuja sekä droonien käyttöä, mutta uuteen vaiheeseen sodassa tuskin iskujen myötä siirrytään. Eipä Venäjällä sellaiseen olisi oikein mahdollisuuttakaan.”
Toveri taas arvioi, että Venäjä tulee todennäköisesti jatkamaan sitä, mitä se on tehnyt jo kolmen vuoden ajan eli pommittanut Ukrainan siviili-infrastruktuuria.
”Venäjähän on mummonpotkija: se iskee heikkoja vastaan, kun ei pysty eikä uskalla vahvoja vastaan hyökätä.”