Puolan presidentinvaalien tulos on monesta syystä kylmä suihku myös Ukrainalle – yksi niistä löytyy maaseudulta

”Venäjän Pearl Harbor.”

”David pystyi käyttämään linkoaan paljon tehokkaammin kuin mitä Goliath koskaan osasi kuvitella.”

Muiden muassa näin kansainväliset asiantuntijat ja tarkkailijat luonnehtivat Ukrainan viime sunnuntaina tekemää ohjusiskua Venäjän neljälle sotilaslentokentälle.

Se, miten paljon miljarditappiot aiheuttanut operaatio lopulta muuttaa Venäjän hyökkäyssodan kulkua Ukrainassa, jää nähtäväksi. Joka tapauksessa Venäjän presidentti Vladimir Putinille isku on yli kolme vuotta kestäneen sodan kirvelevin nöyryytys.

Periaatteessa voidaan ajatella, että Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin asema vaivalloisesti etenevissä rauhanneuvotteluissa parani, vaikka Venäjä ei Istanbulissa alkuviikosta käydyissä keskusteluissa osoittanut mitään merkkiä taipumisesta. Jo pelkästään se, että keskustelut jatkuvat, on myönteinen signaali.

Samaan aikaan, kun ukrainalaiset tuntuvat laittavan peliin kaiken ja vielä vähän enemmän sekä sota- että neuvottelurintamalla, uutiset EU:n rivien rakoilemisesta ovat vähemmän lupaavia. Huonoimmat niissä tulevat Puolasta. Vaikka maassa vallitsee laaja yhteisymmärrys siitä, että Venäjä on uhka ja että Ukrainaa on tuettava, sunnuntain presidentinvaalien tulos on kylmä suihku ukrainalaisille.

EU-rintamassa vahvaan asemaan noussut Puolan pääministeri Donald Tusk joutuu jatkossa keskittymään entistä enemmän sisäpolitiikkaan, koska presidentiksi nousee EU-vastaisen Laki ja oikeus -puolueen (PiS) ehdokas, kansallismielinen oikeistopopulisti Karol Nawrocki. Täysin poissuljettua ei ole sekään, että Tuskin hallitus hajoaa ja PiS palaa valtaan.

Se olisi myrkkyä Ukrainan EU-jäsenyyshaaveille. Nawroski voitti vaalit pitkälti maaseudun äänillä. Maatalousjätti Ukrainan EU-jäsenyys on punainen vaate puolalaisille maataloustuottajille. Juuri heidän ääntään mahdollinen uusi PiS-vetoinen hallitus kuuntelee vielä herkemmällä korvalla kuin nykyinen Tuskin koalitio.

Nimenomaan maatalous on Ukrainan jäsenyysneuvotteluiden vaikein kysymys. Vaikka hallitus ei Puolassa vaihtuisi ja vaikka pääministeri kantaa vastuun EU-asioista, Nawrocki pystyy heittämään kapuloita Ukrainan EU-rattaisiin.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin vastustuksen vuoksi Ukraina on käytännössä hylännyt haaveet Nato-jäsenyydestä. Siksi jäsenyys Euroopan unionissa on ukrainalaisille myös turvallisuuspoliittisesti elintärkeä.

Nawrocki on Putinin kanssa uusia talousdiilejä Ukrainan sodasta huolimatta rakentelevan Trumpin opetuslapsi ja suojatti. Silti häneltä on turha odottaa samanlaista Venäjä-liehittelyä kuin Ukrainan Viktor Orbánilta. EU:n Ranska- ja Saksa-vetoista Ukraina-rintamaa Puolan Saksa-vihamielinen presidentti voi Trumpin tahtoa myötäillen kuitenkin rikkoa.

Puolan tilanne lisää Saksan ja Ranskan painetta vahvistaa EU:n yhtenäisyyttä ja ottaa vetovastuuta, kun Ukrainan sotaan hierotaan rauhaa. Myös tässä suhteessa näkymä on kuitenkin huolestuttava.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Saksan uusi liittokansleri Friedrich Merz puhuvat kyllä pontevasti sekä Ukrainan entistä järeämmästä tukemisesta että Euroopan taloudellisen ja sotilaallisen riippumattomuuden lujittamisesta. Konkreettisista teoista ollaan silti edelleen kaukana.

EU:n mahtimaiden yritykset vaikuttaa Trump-vetoisiin Ukrainan rauhanneuvotteluihin ovat kilpistyneet yksi toisensa jälkeen. Erityisesti Merzille toteutumatta jääneet ristiriitaiset lupaukset ovat entistä enemmän sekä sisä- että ulkopoliittinen rasite.

Merz tapaa Trumpin torstaina Washingtonissa. Kauppapolitiikka lienee keskustelujen keskeisin asia, mutta tapaamisen uskotaan pohjustavan osaltaan myös Naton kesäkuun lopun huippukokousta. Se on ratkaiseva USA:n ja Euroopan tulevien suhteiden kannalta.