Sotatalous jyskyttää Venäjällä täydellä teholla ‒ pitäisikö itärajaa jo linnoittaa?

Venäjä jatkaa silmitöntä tuhoamissotaansa Ukrainassa. Sodassa kaatuneiden ja kuolleiden venäläisten määrä lasketaan sadoissa tuhansissa. Erityisen ohueksi on leikkaantunut sotilaiden eliittijoukko.

Britannian ulkopoliittisen instituutin tutkija Keir Giles toteaa tuoreessa kirjassaan Kuka puolustaisi Eurooppaa? (2025), että Venäjän kyky tuottaa lisää ammuksia ja asejärjestelmiä on kuitenkin jopa parantunut sodan kuluessa.

Venäjällä on siirrytty täysimittaiseen sotatalouteen ja maahan virtaa komponentteja liittolaismaista Kiinasta ja Iranista. Kuten Ukrainasta nähdään, voidaan hupenevaa sotilasainesta paikata pohjoiskorealaisilla, Venäjän jatkaessa lihamyllytaktiikkaansa.

Gilesin mukaan on hälyttävää, miten hitaasti Euroopassa on reagoitu Venäjän koko maanosaan kohdistamaan vakavaa uhkaan. Britannian, Ranskan ja Saksan pitäisi tuottaa moninkertaiset määrät sotatarvikkeita nykyiseen verrattuna.

Myönteinen käänne on liittokansleri Friedrich Merzin päättäväisyys Saksan puolustuskyvyn palauttamisessa. Huolestuttavaa Euroopan ja koko Naton kannalta on Yhdysvaltain poliittinen epävakaus ja Donald Trumpin hallinnon avoimen epäystävällinen suhtautuminen eurooppalaisiin liittolaisiinsa.

Kun Yhdysvaltoihin ei voi entiseen tapaan luottaa, on käytännössä siirrytty eurooppalaisen Naton rakentamiseen.

Euroopan Nato-maista vain Suomi ja Puola ovat säilyttäneet uskottavan kokoisen maa-armeijan. Suomella on tukenaan myös länsieurooppalaisittain poikkeuksellisen suuri tykistö.

Rajasulku sekä rakenteilla oleva raja-aita ovat tarpeellisia, mutta toimet pidättelevät vain välineellistettyä siirtolaisuutta.

Suomen ylimmästä poliittisesta johdosta sanotaan suoraan, että Venäjä muodostaa Suomelle pitkäkestoisen ja suoran sotilaallisen uhan.

Päätös liittyä Natoon perustui ennen muuta pyrkimykseen lisätä pidäkkeitä Suomeen hyökkäämiselle. Seuraava looginen askel olisi itärajan linnoittaminen strategisilta paikoiltaan.

MT:n haastattelema keskustan entinen puoluesihteeri Jarmo Korhonen arvioi, että linnoitustöiden kustannukset kohoaisivat ainakin 15 miljardiin euroon.

Moskovassa ja Washingtonissa Suomen suurlähettiläänä toiminut Mikko Hautala toteaa kirjassaan Sotaa ja rauhaa (2024), että linnoitustyöt kannattaisi aloittaa. Ukrainan sota on opettanut, että syvälle kaivetuista linnoitetuista asemista on erittäin vaikeaa puskea läpi suurellakaan armeijalla. Tehokas linnoittaminen on kuitenkin hankalaa tilanteessa, jossa sota on jo käynnissä.

Kun sodan todennäköisyyttä Suomen maaperällä halutaan minimoida, pitäisikö itärajaa jo linnoittaa?

MTV: Stubb: Venäjä järjestelee sotakoneistonsa uudelleen ja on pitkäkestoinen uhka