Suomeen on jo syntynyt turvallisuustyhjiöitä – ”Vihulaisella on taipumus löytää ne heikot kohdat”
Maakuntien parempi elinvoima ei olisi pois kasvavilta kaupunkiseuduilta, vaan tasapainoisempi aluekehitys hyödyttäisi kaikkia lisääntyneenä vakautena, kirjoittaa MT:n toimittaja Jukka Koivula.
Kauhavan lentosotakoulu Etelä-Pohjanmaalla lakkautettiin vuonna 2014. Nykyhallitukselta oli kyseenalainen ratkaisu jättää hyödyntämättä alueen infrastruktuuria osana Nato-liittoumaa, kirjoittaa toimittaja Jukka Koivula. Kuva: Johannes Tervo25.11.202415:39
Pääsin pari viikkoa sitten haastattelemaan maavoimien komentajaa kenraaliluutnantti Pasi Välimäkeä, joka osallistui Mäntyharjulla järjestettyyn turvallisuuspoliittiseen tilaisuuteen.
Välimäki painotti, että maan eri osiin sijoittuvalla asutuksella on suoraa turvallisuuspoliittista merkitystä. Paikallispuolustus on sitä, että tunnetaan paikat ja osataan toimia kullakin alueella.
”Tiukassa paikassa paikalliset osaavat kertoa, ettei tuosta kannata mennä kun siellä kastuu jalat ja tankit jäävät kiinni. Ei sellainen näy kartoissa”, kenraaliluutnantti tähdensi.
Välimäen mukaan Suomeen ei saisi päästää syntymään turvallisuuspoliittisia tyhjiöitä, sillä ”vihulaisella on taipumus löytää ne heikot kohdat.”
Maavoimien komentajan puheet kannattaa ottaa vakavasti. Alueet, joiden toiminnallisuus ja elinvoima ovat ehtyneet, ovat valtiollisen turvallisuuden heikkoja kohtia.
Maassa vallitsee sisäinen epätasapainotila, jossa muutaman Etelä-Suomen kaupunkiseudun vahvistaminen ajaa koko muun maan ohi.
Valitettavasti aluekehitys on 2020-luvulla siinä asennossa, että Suomeen on jo syntynyt turvallisuustyhjiöitä. Erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomi ovat menettäneet voimakkaasti väestöään vuosikymmenten ajan. Autioituminen leviää myös Väli-Suomessa, eikä aluekehitys lännessäkään ole kaikin paikoin tervettä.
Maassa vallitsee sisäinen epätasapainotila, jossa muutaman Etelä-Suomen kaupunkiseudun vahvistaminen ajaa koko muun maan ohi. Erityisen tylysti tämä ideologia näkyy Petteri Orpon (kok.) hallituksen politiikassa. Maaseudun terveyskeskuksia lakkautetaan ennätysvauhdilla eikä romahtaneissa verkkoyhteyksissä ole perussuomalaisen liikenneministerin mielestä mitään ongelmaa.
Myönteisenä poikkeuksena mainittakoon puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) päätös sijoittaa Naton maavoimien alaesikunta Mikkeliin. Valtio on myös ajanut ylös puolustusteollisuutta maakunnissa.
Mutta sarkaa riittää. 2010-luvun alussa ajettiin alas lukuisia varuskuntia eri puolilta maata. Olisiko syytä palauttaa varuskunta ainakin Pohjois-Karjalaan, itärajan tuntumaan?
Nykyhallitukselta oli kyseenalainen ratkaisu jättää hyödyntämättä Kauhavan entisen lentosotakoulun infrastruktuuria, joka soveltuu poikkeuksellisen hyvin sotilasilmailutoimintaan. Osana Nato-liittokuntaa sille olisi varmasti käyttöä.
Vahvinkaan sotilaallinen puolustuskyky ei pitkälle kanna, jollei kansan tukea löydy.
Vahvinkaan sotilaallinen puolustuskyky ei pitkälle kanna, jollei kansan tukea löydy. Laajojen alueiden putoaminen kehityksen kelkasta, jos mikä, on omiaan lisäämään valtion sisäisiä vastakkainasetteluja ja epäluottamusta.
Tilanteen korjaaminen kuitenkin edellyttäisi jotain sellaista, jonka tekeminen on viimeiset 30 vuotta ollut mahdotonta: aktiivista aluepolitiikkaa.
Maakuntien parempi elinvoima ei olisi pois kasvavilta kaupunkiseuduilta, vaan tasapainoisempi aluekehitys hyödyttäisi kaikkia lisääntyneenä vakautena.
Mikäli kansallinen turvallisuus on ykkösprioriteetti, asioiden täytyy muuttua. Se maksaa jonkin verran, mutta useiden maakuntien romahdus kuilun pohjalle tulee vielä monin verroin kalliimmaksi.
Kirjoittaja on MT:n Keski-Suomen aluetoimittaja.
- Osaston luetuimmat
