Asiakkaiden siirtyminen digipalveluihin, asetetut säästötavoitteet ja palveluiden keskittäminen yhteispalvelupisteisiin karsivat myös Kelan palveluverkostoa. Kuva: Sanne Katainen
Kela pistää hynttyyt yhteen kuntien työllisyyspalveluiden kanssa: ”Rahoja ei pidä tallettaa seiniin”
Kelan pääjohtaja Outi Antila päättää kautensa 50 miljoonan euron yllätyssäästöihin hallituksen kehysriihestä. Palveluverkko harvenee digin ja maassamuuton seurauksena.Tilaajalle
Kelan pääjohtaja Outi Antila vetää yhteen viisivuotiskauttaan Kelan pääjohtajana. Seuraajalle jää yleistukimuodon kehittäminen, johon mahdollisesti ynnätään jatkossa myös kuntoutustuki, sairauspäiväraha ja asumisen tuet. Kuva: Sanne KatainenKansaneläkelaitos Kelalla on maan laajin julkisen hallinnon palveluverkko, joka kattaa koko Suomen. Palveluverkkoaan Kela leikkaa vääjäämättömästi säästötavoitteiden ja maassamuuton seurauksena sekä asiakkaiden siirtyessä digipalveluiden käyttäjiksi.
Kelan pääjohtajan tehtävistä kesäkuun alussa eläköityvä Outi Antila ei halua antaa seuraajalleen ohjeita. Kelan siirtyminen digiaikaan kuitenkin jatkuu, ja se tietää muutosta ja säästöjä.
”Kelan ei ole syytä säilyttää rahoja seinissä, kun 83 prosenttia asiakkaista asioi verkossa. Omia palvelupisteitä korvasimme muilla palveluilla 10–15 paikkakunnalla viime vuonna, ja samalla vauhdilla etenemme jatkossa. Käyntien määrät jäivät niin pieniksi ja se oli syynä palvelupisteiden sulkemisiin.”
Kelalla on satakunta omaa palvelupistettä eri puolilla Suomea. Asiointipisteitä on 149 kunnan tai hyvinvointialueen yhteydessä. Kuntien muissa lähipalvelupisteissä Kela palvelee etänä videopalveluna. Lisäksi käytössä ovat puhelinpalvelu ja verkkoasiointi.
Kela jakoi viime vuonna erilaisia etuuksia yhteensä yli 17 miljardia euroa: kansaneläkkeitä, työttömyysetuuksia, lääkekorvauksia, asumistukea ja lapsilisiä sekä lukuisia muita etuuksia, kuten kuntoutus- ja matkapalvelut.
Asiakkaat, jotka tarvitsevat lähipalvelua, tarvitsevat tavallisesti myös sosiaalipalvelujen tai hyvinvointialueen apua.
”On fiksua ja järkevää päästä samoihin tiloihin, joita kutsumme asiointipisteiksi.”
Esimerkiksi Seinäjoella avattiin vast’ikään uusi korjattu tila, josta asiakas saa kunnan työllisyyspalvelut ja samalla tarvittaessa hyvinvointialueen aikuissosiaalityön palvelut.
Virastojen kombinaatiot vaihtelevat paikkakunnittain. Säästöjä syntyy seinissä ja asiakas saa tarvittaessa apuja kerralla monesta pisteestä.
Myös maassamuutto näkyy jatkossa Kelan palvelupisteiden harvenemisena. Asiakasvirrat kasvavat suuremmissa kaupungeissa Helsingissä, Tampereella, Turussa, Jyväskylässä, Kuopiossa, Oulussa ja Rovaniemellä.
Kelalle on asetettu 45 miljoonan euron säästötavoite vuosille 2025, 2026 ja 2027.
”On fiksua ja järkevää päästä samoihin tiloihin, joita kutsumme asiointipisteiksi.”
Antilan mukaan Kansaneläkelaitos aloitti säästöt jo viime vuonna, kun tiedossa oli säästöjen painottuminen kauden alkuun, vuoteen 2025.
Yllätys Kelalle puolestaan oli hallituksen kehysriihen alla julkistettu lista 170 miljoonan euron sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista, jossa Kelan valtion rahoitukseen kohdistetaan vielä 50 miljoonan euron kertaluonteinen leikkaus.
Kyse on Kelan rahoituksessa edellisiltä vuosilta kertyneitä ja käyttämättä jääneitä siirtomäärärahoja. Näitä Kela on voinut kohdentaa ”ennalta-arvaamattomiin tilanteisiin”.
Kelan pääjohtajan Outi Antilan mukaan kyse on noin kymmenen prosentin suuruisesta leikkauksesta Kelan vuosittaisiin 650 miljoonan euron toimintamenoihin.
”Onhan se iso summa, ja meille tuli nyt tämä lopputulema aikamoisena yllätyksenä”, Antila kommentoi Ylelle.
Säästöjä on tähän mennessä toteutettu muun muassa pienentämällä toimihenkilöiden määrää noin 200 henkilöllä sekä vähentämällä Kelan asiointipisteitä ja toimihenkilöiden työpisteitä.
Juristi ja varatuomari Outi Antila on toiminut Kansaneläkelaitoksen pääjohtajana tammikuusta 2020. Kausi päättyy kesäkuun alussa, kun hän siirtyy eläkkeelle.
Kansaneläkelaitoksen valtuusto valitsee Kelan uuden pääjohtajan tiistaina 8 huhtikuuta. Kansanedustajista koostuvassa valtuustossa hallituspuolueilla, kokoomuksella ja perussuomalaisilla on enemmistö.
Kelan hallitus esittää laitoksen uudeksi pääjohtajaksi Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen Melan toimitusjohtajaa Heli Backmania. Hallitus äänesti valinnasta Backmanin ja työministeri Arto Satosen (kok.) välillä. Backman voitti äänin 8–1.
Kansaneläkelaitos on ollut keskustan linnoitus. Antila on poliittisesti sitoutumaton, ja hän on ensimmäinen 1950-luvun jälkeen valittu Kelan pääjohtaja, jolla ei ole keskustalaista taustaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
