Maalla kaivataan yhteyksiä: verkkoon, liikenteeseen ja ihmisten välille
Hyvä elämä maaseudulla -aluekiertueen puoliväliin mennessä on noussut vahvasti esiin yhteisöllisyys ja innostus, vaikka haasteita maalla riittää.Parikkala
Maaseudun asukkaat kaipaavat MANE:n kiertueen perusteella sujuvaa arkea, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Kuva: Kankaanpää JaanaKohtaamiset, keskustelut sekä yhteyksien luominen nousivat keskiöön, kun Hyvä elämä maaseudulla -kiertue pysähtyi Parikkalassa Etelä-Karjalassa.
Yhteydet liittyvät laajasti niin verkkoyhteyksiin kuin henkiseen yhteyteen ja siltojen luomiseen sekä teiden kuntoon ja julkisen liikenteen toimivuuteen.
”Palvelut ovat saavutettavia, kun fyysinen ja digitaalinen infra on kunnossa. Eriarvoisuus alkaa näkyä arjessa, kun nämä eivät toteudu”, erityisasiantuntija Heli Siirilä Tuuma-verkostosta totesi.
Venäjän rajan läheisyydessä 5g-verkko ei ole mahdollinen vaihtoehto yhteyksien parantamiseen, joten seudulle tarvitaan kipeästi kiinteää laajakaistaa.
”Se ei ole enää tekninen kysymys, vaan rahakysymys”, Siirilä lisäsi.
”Koko Suomen raja-alueen kuitu on saatava kuntoon”, lisäsi eteläkarjalainen yrittäjä Tuomo Puhakainen.
Alueen elinvoiman lisäämiseksi ehdotettiin muun muassa alueellista palvelukatalogia, joka edistäisi paikallisten palvelujen käyttöä sekä 4H-yrittäjyyden tukemista, joka vahvistaisi nuorten yhteyttä omaan alueeseen ja yrittäjyyteen.
Nuorille pitäisi luoda alueella mahdollisimman turvallinen ympäristö, sillä sellainen on turvallinen myös kaikille muille, painotti Välitä viljelijästä -projektityöntekijä Anni Kekki.
”Pitäisi etsiä yhteisiä asioita, vaikka taustat ja elämäntilanteet ovat erilaisia, luoda tietoisesti siltoja ihmisten välille”, Kekki sanoi.
”Myös arjen erilaisuuden hyväksymisessä on vielä tehtävää. Kukaan ei saisi joutua muuttamaan täältä pois siksi, että heitä ei erilaisen ulkonäön vuoksi oteta mukaan yhteisöön. Me tarvitsemme myös muualta tulevia osaajia”, lisäsi Etelä-Karjalan Yrittäjien järjestöpäällikkö Pasi Toropainen.
Etelä-Karjalassa tukea ihmisten kykyyn sopeutua muutoksiin kaivattiin myös rajaseudun näkökulmasta. Rajaresilienssiksi keskusteluissa nimettyä taitoa voisi edesauttaa henkilö, joka toimisi helposti lähestyttävänä yhteytenä rajavartiolaitoksen ja puolustusvoimien sekä alueen asukkaiden välillä.
Hyvä elämä maaseudulla -kiertue alkoi syksyllä Lapista. Kaikissa maakunnissa vieraileva kiertue on puolivälissä ja päättyy vuoden lopussa.
Noin puoliväliin ehtinyttä kiertuetta on leimannut innostus, kertoi maaseutupolitiikan neuvosto MANE:n pääsihteeri Antonia Husberg.
”Haasteita on ja ne tiedostetaan, mutta kun aletaan pohtia mahdollisuuksia, niitä löytyy.”
Maaseutualueiden jakamia ongelmia ovat väestön ikääntyminen ja väheneminen sekä työvoiman saatavuus, jotka näkyvät kaikilla alueilla.
Kun kiertueen antia peilataan kansalliseen maaseutupoliittiseen kokonaisohjelmaan, luonnonvarojen kestävästä käytöstä ja siitä saatavasta lisäarvon nostamisesta on puhuttu vähemmän, Husberg pohtii.
”Enemmän on puhuttanut elinvoiman vahvistaminen ja kilpailukyky, sujuvan arjen varmistaminen ja osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen.”
Maakunnissa käytävät keskustelut huipentuvat seuraavaan Maaseutuparlamenttiin Nurmeksessa vuonna 2024.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
