Näin käy MTK:n jäsenmaksulle, kun ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeus poistuu
Ay-maksujen vähennysoikeuden poistaminen rapauttaa kollektiivisen sopimisen tapaa, SAK arvioi.Tilaajalle
Työmarkkinaliittojen jäsenmaksuilta ollaan poistamassa verovähennysoikeutta. Muutos ei koske työttömyyskassamaksuja. Kuva: Jaana KankaanpääPetteri Orpon (kok.) hallituksen puoliväliriihen iso päätös on työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poisto sekä työnantaja- että työntekijäjärjestöjen jäsenmaksuilta.
Vähennysoikeus ei poistu esimerkiksi MTK:n jäsenmaksulta, tulkitsee kirjausta MTK:n toiminnanjohtaja Jyrki Wallin.
”Tekstimuotoilu on, että työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennys poistetaan sekä työnantaja- että työntekijäjärjestöjen jäsenmaksuihin. MTK ei ole työmarkkinajärjestö”, Wallin kertoo.
Sama tulkinta on myös metsänhoitoyhdistysten jäsenmaksusta. Kummastakaan ei päätöksessä ole kirjausta.
MT ei tavoittanut valtiovarainministeriötä tulkitsemaan kirjausta.
Vähennysoikeutta ei poisteta työttömyyskassamaksuilta.
Vähennysoikeuden poisto koskee niin työnantajia kuin työntekijöitä. Valtion verotulot kasvavat 190 miljoonaa euroa.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kommentoi medialle, että vähennysoikeuden poistosta huolimatta työntekijäjärjestöihin kuuluvien pitäisi silti päästä ansiotulojen veronkevennysten perusteella voitolle.
”Veronkevennys ylittää mahdolliset menetykset tässä henkilöille, jotka maksavat näitä jäsenmaksuja.”
”Tämä aiemmin kerrottu veronkevennys ylittää mahdolliset menetykset tässä henkilöille, jotka maksavat näitä jäsenmaksuja”, hän sanoi tiedotustilaisuudessa.
Sen sijaan muun muassa etätyötä tekevien erillinen 210 euron työhuonevähennys poistetaan.
SAK:n mukaan muutos tarkoittaisi veronkorotusta yli miljoonalle järjestäytyneelle työntekijälle.
Pääekonomisti Ilkka Kaukorannan mukaan verovähennyksen poistaminen heikentäisi taloudellisia kannustimia liittyä ammattiliittoon tai työnantajajärjestöön.
”Tämä voi pidemmällä aikavälillä johtaa järjestäytymisasteen alentumiseen ja sitä kautta kollektiivisen sopimisen rapautumiseen”, Kaukoranta tiedottaa.
Hyvinvointivaltion palveluiden ja etuuksien ohella pohjoismaisen mallin toinen kulmakivi on SAK:n mukaan työehtosopimuksiin perustuva kollektiivinen sopiminen.
”Hallituksen uudet päätökset asettuvat jatkumoksi aiemmille työmarkkinaheikennyksille. Näyttää selvältä, että hallituksen tavoitteena on pohjoismaisen työmarkkinamallin murentaminen Suomessa”, Kaukoranta huomauttaa.
- Osaston luetuimmat
