• Suomi aikoo lähettää Horneteja Romaniaan, Bulgariaan ja Mustallemerelle – Maavoimat ei vielä osallistu Naton rauhan ajan operaatioihin

    Valtioneuvosto antaa Suomen osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin selonteon eduskunnalle helmikuun aikana.
    Merivoimien osalta kyse on pysyvän miinantorjuntaosaston tehtävistä Itämerellä huhti-toukokuussa. Arkistokuvassa miinalaiva Uusimaa. LEHTIKUVA / Vesa Moilanen.
    Merivoimien osalta kyse on pysyvän miinantorjuntaosaston tehtävistä Itämerellä huhti-toukokuussa. Arkistokuvassa miinalaiva Uusimaa. LEHTIKUVA / Vesa Moilanen.  
    Uutiset|Politiikka
    2.2.202412:35
    STT–

    Suomi aikoo osallistua tänä vuonna Naton rauhan ajan operaatioihin Merivoimien yhdellä aluksella ja ilmavoimien enintään kahdeksan hävittäjän lento-osastolla, kertoo puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.).

    Merivoimien osalta kyse on pysyvän miinantorjuntaosaston tehtävistä Itämerellä huhti-toukokuussa ja Ilmavoimien osalta toiminnasta Romaniassa, Bulgariassa ja Mustallamerellä kesä-heinäkuussa.

    Valtioneuvosto antaa Suomen osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin selonteon eduskunnalle helmikuun aikana.

    Häkkäsen mukaan aktiivinen osallistumien rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin viestii Naton yhtenäisyyttä ja vahvistaa pelotetta.

    "Kannamme oman vastuumme yhteisestä puolustuksesta ja pelotteesta koko liittokunnan alueella”, Häkkänen sanoo tiedotteessa.

    Ilmavoimien osalta tehtäviin kuuluu ilmavalvonnan päivystystoiminta, aseelliset partiolennot Naton integroidun ilma- ja ohjuspuolustuksen johdossa sekä ilman aseistusta toteutettava yhteisoperoinnin harjoittelu ja sotilaallinen voimannäytöllä.

     

    Ilmavoimaosastoon kuuluu hävittäjien lisäksi noin 70–100 hengen henkilöstö, joka koostuisi tämä hetken suunnitelman mukaan kokonaisuudessaan kantahenkilökunnasta.

    Merivoimien osallistuminen Itämerellä puolestaan tapahtuisi yhdellä Katanpää-luokan aluksella ja 40 henkilön miehistöllä. Osallistuminen toteutettaisiin aluksen pysyvällä henkilöstöllä sekä erikseen reservistä palkattavilla sopimussotilailla.

    Merellä toimivan osaston päätehtävänä on vanhojen merimiinojen raivaus. Lisäksi suomalaisalus osallistuisi meritilannekuvan luomiseen, suojaisi meriyhteyksiä ja vedenalaista infrastruktuuria sekä toimeenpanisi alus- ja osastokohtaisia harjoituksia.

    Puolustusministeriön mukaan Suomi ei tässä vaiheessa ole osallistumassa Naton eteentyönnettyjen taistelujoukkojen toimintaan. Syinä tähän ovat ministeriön mukaan Suomen maantieteellinen asema liittokunnan itäisen reunan maana sekä pääosin reserviläisistä koostuvat Maavoimat.

    Naton pysyvät laivasto-osastot koostuvat neljästä osastosta. Natolla on kaksi pysyvää merivoimaosastoa ja kaksi pysyvää miinantorjuntaosastoa. Ne ovat osa Naton nopean toiminnan joukkoja.

    Ilmavalvontaoperaatioita Natolla on Baltian maissa ja Islannissa, missä ei ole omaa hävittäjäkalustoa. Lisäksi Nato on lähettänyt ylimääräisiä koneita Puolan tueksi. Myös Romaniassa ja Bulgariassa Nato tukee maiden omia ilmavoimia.

    Lisää aiheesta
    • Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen Helsingissä keskiviikkona. LEHTIKUVA / MIKKO STIG.

      Yhteiskunta | Puolustusvoimain uusi komentaja nimitetään Ylen tietojen mukaan keskiviikkona

    • Puolustusministeri Antti Häkkänen kommentoi siviilipalvelusta ja reservistä eroamista laihialaiselle Kyrönmaa-lehdelle.

      Politiikka | Kyrönmaa-lehti: Puolustusministeri Häkkänen aikoo kieltää reservistä eroamisen

    • Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) kertoi eilen Kyrönmaa-lehden haastattelussa, että hän aikoo estää reservistä eroamisen muuttamalla lainsäädäntöä. Arkistokuva. LEHTIKUVA / Roni Rekomaa.

      Politiikka | Reservistä erosi viime vuonna 1 700 ihmistä – Reserviläisliiton puheenjohtaja ei kieltäisi reservistä eroamista kokonaan

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 4

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

    • 7

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Traktori on usein peruskoneena lumiurakoinnissa.
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Viranomaisten käyttämä valta osoittautuu usein kohtuuttomaksi koneyrittäjälle – kunnioittaako viranomainen kansalaisia ja koneurakoitsijoita?

  • Nykyisestä karjanlantapoikkeuksesta luovutaan kahden vuoden siirtymäajan jälkeen. Kuvituskuva.

    Koneviesti | Uusi fosforiasetus voimaan – lannoituksen säätelyn kattavuus paranee

  • Hankinta- ja muuntotuet kohdennetaan jatkossa etenkin raskaaseen liikenteeseen sekä pakettiautoihin.

    Koneviesti | Muutoksia vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintatuen hakuaikoihin – painotus raskaassa liikenteessä ja pakettiautoissa