Asuinrakentaminen kääntyy kasvuun vasta loppuvuodesta

Milloin asuntorakentaminen kääntyy kasvuun?

Ammattimaisia kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustavan Raklin pääekonomisti Julia Ruotsi arvioi Raklin 4. maaliskuuta ilmestyneessä katsauksessa, että asuinrakentamisen käänne antaa odotuttaa itseään vielä vuoden jälkipuoliskolle.

”Kuluttajien heikko luottamus painaa, markkinoilla on yhä paljon myymättömiä uusia asuntoja. Toisaalta, kun inflaatio on laskenut, korot tulleet alas ja noin kolmen prosentin palkankorotukset parantavat kuluttajien ostovoimaa, se näkyy vähitellen myös asuntokaupassa”, Ruotsi arvioi.

Ruotsi kerää ja kehittää kiinteistö- ja rakennusalan suhdannetietoja.

Rakentaminen on paljon muutakin kuin asuntoja: se on myös toimitiloja, liiketilarakentamista, yhteiskuntarakentamista, tuotantotiloja ja muun muassa liikenneväyliä.

Rakli ennustaa koko vuodelle rakentamisen sektorille neljän prosentin kasvua edellisvuoteen verrattuna.

Rakli kysyi syksyllä jäsenistöltään näkemyksiä rakentamisen investoinneista seuraaville 12 kuukaudelle. Viime syksynä yhdeksän prosenttia vastaajista arvioi optimistisina omia hankkeitaan. Tuoreessa barometrissa viidenneksellä vastaajista oli investointiajatuksia.

Yleisen taloustilanteen parantuminen, bruttokansantuotteen laskun taittuminen loivaan kasvuun, rakentajia on saatavilla ja tarjoushinnat ovat laskeneet. Nämä tekijät tuuppaavat rakentamista eteenpäin.

Kiinteistö- ja rakennusala on keskeinen osa Suomen taloutta. Se vastaa noin 17 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta, 20 prosentista työllisyydestä ja 61 prosentista kiinteistä investoinneista (Roti-raportti 2023).

Rahoituksen kiristyminen ja korkojen nousu osuivat Suomen kiinteistö- ja rakennussektoriin voimakkaasti. Se tuntuu yhä.

Julia Ruotsi arvelee, että rakentamisen sektorin tuottavuus paranisi, mikäli julkista tutkimus- ja kehitysrahoitusta suunnattaisiin nykyistä enemmän kiinteistö- ja rakennusalalle. Kuva: Jarno Mela

Raklin jäsenkuntaan kuuluu kiinteistönomistajia, rakennuttajia, asunto- ja kiinteistöyhtiöitä, kuntia ja kaupunkeja. Maa- ja metsätaloussektorilta muun muassa Metsähallitus, maatilayrittäjien eläkelaitos Mela ja isoja metsänomistajia kuten Ahlström ja UPM.

Alan ikuisuuskysymys on heikko tuottavuus, jota tahtirakentamisella, moduulein ja monella muulla tavoin ala on pyrkinyt nostamaan. ”Tehdään kerralla valmista” on tuttu slogan, mutta se onnistuu liian harvoin.

Konsultoinnissa aiemmin työskennellyt Ruotsi on nyt vuoden päässyt syventymään kiinteistöalaan. Mitä rakentamisen markkinoilla Suomessa on mennyt pieleen, mistä voisi oppia?

”Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan meidän alalle ei ole ohjautunut niin paljon julkisen puolen yritystukea. Rakentamisen sektorilla oman (tki-)rahoituksen osuus on paljon suurempi kuin muilla sektoreilla keskimäärin. Haluaisinkin nähdä, että sektorillemme ohjattaisiin enemmän julkista rahaa. Tki-toiminnan yksi keskeinen tavoite on tuottavuuden kasvattaminen.”

Ruotsi vertasi esimerkiksi Business Finlandin tutkimus- ja kehitysrahoituksen ohjaamista ja kohdistamista suhteessa enemmän teollisuuteen ja esimerkiksi ict-palveluihin.

Rakli tekee tuottavuuden kohentamisessa yhteistyötä esimerkiksi rakennustuotteiden digitaalisen ketjun kehitystyössä valmistuksesta rakennusten ylläpitoon.

Asuntojen tarve kasvaa tulevina vuosina, mutta rakentaminen keskittyy elinvoimaisimpiin kasvukuntiin. Maan sisäinen muuttoliike jatkuu, väestönkasvu ja maahanmuutto keskittyvät alueellisesti. Kierrettä on vaikea pysäyttää.