”Rakennus ilman käyttöä on resurssien tuhlausta” — Pääkaupunkiseudulla arvion mukaan 1,2 miljoonaa toimistoneliömetriä ilman käyttäjiä

Tiistaina julkistettu laaja asiantuntijaraportti rakennetun omaisuuden tilasta Suomessa 2023 kiinnittää huomiota tarpeeseen joustavoittaa rakennusten käyttötarkoitusta.

”Rakennus ilman käyttöä on resurssien tuhlausta. Sääntelyn täytyy mahdollistaa tilojen jatkokehitys”, Rakennetun ympäristön tila 2023 avauspuheenvuoron pitänyt ROTI-raportin hankejohtja, RILin toimitusjohtaja Janne Tähtikunnas painotti raportin julkistustilaisuudessa.

Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on RIL:n arvion mukaan 1,2 miljoonaa toimistoneliömetriä ilman käyttäjiä.

Rakennuksen käyttötarkoituksen pitää joustaa kysynnän muutokseen.

”Nyt keskitytään liikaa käyttötarkoitusten muutosten estämiseen”, todetaan ROTI 2023 -raportin Rakennukset-paneelin yhteenvedossa.

Keskustelun fokus pitääkin siirtää käyttötarkoitusten muutosten ulkoisvaikutusten ennakoivaan tunnistamiseen ja hallintaan.

Rakennetun omaisuuden tila ROTI on puolueeton asiantuntijoiden arvio rakennetun omaisuuden tilasta Suomessa. Vuoden 2023 raportti perustuu yli sadan kiinteistö ja rakentamisalan asiantuntijan näkemyksiin.

Rakennetun omaisuuden arvo on raportin mukaan 83 prosenttia kansallisvarallisuudesta: Rakennukset (465 miljardia euroa), liikenneverkot (55 miljardia euroa), yhdyskuntatekniikka, kuten vesihuolto, energiaverkot, matkapuhelin- ja laajakaistaliittymät, jätehuolto (41,6 miljardia euroa).

ROTI 2023 -raportti alleviivaa systeemisen muutoksen tarvetta, sillä rakennetun omaisuuden tila on heikentynyt kahdessa vuodessa kaikilla viidellä tarkastellulla osa-alueella.

Korjausvelka kasvaa. Vuodesta 2000 vuoteen 2021 pelkästään talokannan korjausvelan määrä on noussut 24,9 miljardista eurosta 77,5 miljardiin euroon. Vuodesta 2020 vuoteen 2021 velan määrä kasvoi yli kolme miljardia euroa.

Vuonna 2021 erittäin huonokuntoisia tai huonokuntoisia tie- ja rautatiesiltoja oli yhteensä yli 800.

Rakennukset -paneelin toimenpiteiksi ehdotetaan systeemisen muutoksen välttämättömyyttä: sääntelyn on jatkossa mahdollistettava tyhjien tilojen jatkokehitys. Suomesta puuttuu myös prosessi rakennusten hallittuun purkamiseen ja purkamistarpeen tunnistamiseen.

Paneeli nostaa esiin myös rakennusten ekologisen kestävyyden:

”Rakentamisen ympäristövaikutukset ovat äärimmäisen monimutkainen ja monitahoinen ilmiö. Rakennusalalla ei ole vielä ratkaisuja hiili- ja materiaalineutraaliin rakentamiseen”, Tähtikunnas ynnäsi paneelin johtopäätöksiä.

Raportin Liikenneverkot -paneeli korostaa, että liikenneväylät on ymmärrettävä yhteiskunnan toimivuuden perustana, ei pelkkänä säästökohteena. Ne mahdollistavat Suomelle vuosittain noin 100 miljardin euron tavara- ja palveluviennin ja toimivat kotimarkkinat.

Yhdyskuntatekniikkaa Helsingin seudun ympäristöpalvelujen toimialajohtaja Petri Kouvo kuvasi ”näkymättömäksi huoltovarmuuden varmistajaksi”.

Ympäristöön liittyy myös estetiikka ja käyttäjäkokemus. Arkkitehdit, taiteilijat ja suunnittelijat pystyvät huomioimaan rakennusten erilaiset käyttäjät.

Ympäristöministerion valtiosihteeri Terhi Lehtonen vastaanotti valtiovallan edustajana ROTI 2023-raportin tiistaina Helsingissä.

Ensimmäinen ROTI-raportti ilmestyi vuonna 2007, jonka jälkeen se on ilmestynyt joka toinen vuosi.

Rakennetun omaisuuden tila, ROTI-asiantuntijaraportti 2023