Suureen osaan kunnista syntyi alle luokallinen lapsia viime vuonna

Manner-Suomen kunnissa syntyi viime vuonna vajaat 45 000 lasta. Nämä lapset syntyivät hyvin epätasaisesti Suomen kuntiin.

Lähes joka toinen viime vuonna syntynyt suomalainen syntyi kymmeneen suurimpaan lapsikuntaan. Lapsiluvusta voidaan johtaa, kuinka monta luokkaa kuntiin näillä syntyvyysluvuilla saataisiin vuosikymmenen loppupuolella.

Opetushallituksen mukaan suomalaisella peruskoululuokalla on keskimäärin 20 lasta.

Reilu kolmannes Manner-Suomen lähes 300 kunnasta saisi muodostettu syntyneiden määrillään korkeintaan yhden luokan ikäluokkaa kohti. Alle 10 syntyneen kuntia Manner-Suomessa on puolestaan 41 kappaletta.

Toiseksi yleisin luokkamääräryhmä 31 prosentilla oli yli neljän luokan kunnat, joihin lukeutuu kuntia Maskusta aina Helsinkiin asti. Syntyneiden keskiarvokunta Naantali sijoittuu 149 syntyneellään tähän luokkaan.

Yhdestä kahteen luokkaan saisi muodostettua viime vuoden syntyneillä noin joka viidennes kunta. Kahdesta kolmeen luokkaan syntyisi 11 prosentilla kunnilla, ja kolmesta neljään luokkaan yhdeksällä prosentilla.

Kuntaliiton perusopetuksen erityisasiantuntija Mari Sjöström sanoo, että Suomesta löytyy jo tällä hetkellä sekä todella pieniä että suuria kouluja.

”Kaikissa näissä saadaan tutkitusti laadukasta opetusta”, Sjöström kertoo.

Pienentyvän lapsimäärän edessä kunnat joutuvat pohtimaan opetusjärjestelyitään Sjöströmin mukaan. Pienimmässä kouluissa voidaan puhua jopa kolmen ikäluokan yhdysluokista.

”Opetussuunnitelmissa erilaisille toteutustavoille on joustoa olemassa”, hän kuvaa.

Sjöströmistä suurempi kysymys tulee olemaan, miten peruskoulun koulukyytien ajallisen keston rajoja saadaan noudatettua. Aikaraja päivittäiselle koulukyydille yhteensä on 2,5 tunnista 3 tuntiin riippuen iästä.

”Majoitusoppilaita ei meillä juurikaan ole.”

Manner-Suomesta löytyy Sjöströmin mukaan tällä hetkellä noin 60 kuntaa, joissa toimii enää vain yksi peruskoulu. Niissä palveluverkko on jo supistettu valmiiksi.

”Jos näissä kunnissa lapsimäärä jatkaa laskuaan, vaihtoehdot alkavat käydä todella vähiin”, Sjöström arvioi.

Vähenevän lapsimäärän kanssa hakevat ylikunnallista yhteistyötä, jonka avulla Sjöströmin mukaan esimerkiksi yläkoulupalvelu voidaan hankkia toiselta kunnalta.

”Yhteistyön tarve tulee kasvamaan vanhojen reunaehtojen ollessa edelleen voimassa”, hän kiteyttää.

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien (KT) opetus- ja sivistystoimen neuvottelujohtaja Hannu Freund kertoo, että palvelurakenteen kannalta kunnan minimilapsilukua ei voi tarkasti määritellä.

”Henkilöstön saatavuuden kannalta olisi kuitenkin hyvä, että opettaja saisi opetusvelvollisuuden tunnit täyteen”, Freund lisää.

Tämä tuntimäärä vaihtelee yläkoulussa hänen mukaansa 18 ja 24 tunnin välillä viikkoa kohti. Freund sanoo, että kyseisten tuntimäärien täyttyessä opettaja on kokoaikainen.

Virassa olevien opettajien lisäksi kunnissa työskentelee myös tuntiopettajia, joilla Freundin mukaan tuntimäärää voidaan vaihdella joustavammin opetuksen tarpeen mukaan.

”Jos viikossa tulee yli 16 opetustuntia täyteen, niin palkkaus menee kuitenkin samalla tavalla kuin muillakin ”, Freund avaa.

Kunnan kannalta tämä opetustuntikysymys alkaa vaikuttamaan ensin suuremmallakin lapsimäärällä harvinaisemmissa aineissa, kuten yläkoulun valinnaisissa. Freund arvioi, että kuntien haasteisiin ratkaisuna olisi etäopetusmahdollisuudet.

”Haasteita tässäkin vaihtoehdossa on lainsäädännön takia. Esimerkiksi etäopetusta seuraavassa luokassa tulisi nykylain mukaan olla opettaja valvomassa luokkaa, mikä hankaloittaa asiaa”, Freund kritisoi nykytilannetta.