Jollan toimitusjohtaja Sami Pienimäki oli haastattelua edeltävänä päivänä työmatkalla Ranskassa. Kuva: Pasi LeinoSaloSalossa kootaan puhelimia, jotka eivät kilpaile iphonen tai androidin kanssa: ”Valtava kysyntä ja potentiaali”
Jolla tavoittelee 100 000 puhelimen valmistusta ensi vuonna. Toimitusjohtaja uskoo, että ihmiset kiinnostuvat aiempaan enemmän laitteista, jotka kunnioittavat käyttäjän yksityisyyttä.TilaajalleSuomalainen Jolla valmistaa taas älypuhelimia vaiherikkaiden vuosiensa jälkeen.
”Jolla Phone” älypuhelimen loppukokoonpano tapahtuu Suomessa, tietenkin Nokian vanhoissa tiloissa Salossa. Siitä haetaan myös etua myyntiin ja markkinointiin.
Se tarkoittaa käytännössä kaiken ohjelmiston valmistusta ja asennusta, testauksia, verifiointia ja puhelimen laittamista myyntipakettiin sekä lähettämistä asiakkaalle.
Puhelin on nykyaikainen ja siitä löytyy tyypilliset ominaisuudet useista kameroista 5G:hen. Sisältö kuitenkin poikkeaa massasta: käyttöjärjestelmä on Jollan kehittämä Linuxiin pohjautuva Sailfish OS.
Laitteen osat tulevat Aasiasta: piirisarja Taiwanista, muisti Koreasta, kamera japanilaiselta Sonylta ja mekaaninen kokoonpano Kiinasta. Puhelimen suunnittelu tapahtuu Suomessa.
Puhelinta ei ole tarkoitettu Applen tai Samsungin täydelliseksi korvaajaksi. Hinta on 649 euroa.
Käyttöjärjestelmän ja laitteen ytimessä on yksityisyys ja eurooppalaisuus, sillä käyttäjän ei ole pakko antaa dataansa puhelimen ja sovelluksien hyödynnettäväksi. Tätä Jollan toimitusjohtaja Sami Pienimäki korostaa useaan otteeseen haastattelun aikana.
”Tärkein lisäarvo, mitä me tuodaan mobiililaitteen tekemiseen, on ohjelmiston kontrollointi.”
Lupaus yksityisyydensuojasta toteutuu Pienimäen mukaan siten, että yhtiö ei koskaan kerää käyttäjän dataa. Jolla ei myöskään myy käyttäjien dataa eteenpäin.
”Se on meidän asiakaslupaus. Jos me meinataan hairahtua, meidän yhteisö kyllä huomauttaa siitä heti.”
Puhelimen käyttöjärjestelmä valmistuu yhtiön omilla palvelimilla, jotka ovat Suomessa.
Rahaa yhtiö tekee Jolla-laitteiden myynnillä sekä käyttöjärjestelmän lisensoinnilla.
Eli rautalangasta väännettynä: Jolla myy puhelimia sekä lisensoi käyttöjärjestelmää yrityksille, jotka valmistavat esimerkiksi älypuhelimia.
Jollan tiloja ennen siirtymistä tilaan, jossa loppukokoonpano tehdään. Kuva: Pasi LeinoPuhelinta käyttääkseen käyttäjän ei tarvitse tehdä käyttäjätiliä, toisin kuin valtavirran puhelimissa.
”Me totta kai suositellaan tilin tekoa, koska silloin saa automaattiset ohjelmistopäivitykset. Mutta me ei hyödynnetä mitään dataa”, Pienimäki sanoo.
Laitteen arkikäytön ei pitäisi erottua kovin paljoa muista älypuhelimista, sillä Android-sovellukset toimivat myös Jollassa, vaikka niitä ei olekaan pakko käyttää. Niitä voi ladata puhelimen sovelluskaupoista.
Android-sovelluksia ladatessa ei tarvita Google-tiliä, mutta sovelluksia käyttäessä voi joutua tinkimään yksityisyydestä.
”Valitset itse oman yksityisyystason. Jos valitset kaiken karkin karkkikaupasta ja asennat Google-tilin, niin totta kai laite tietää, kuka sä olet”, Pienimäki selventää.
Pienimäki havainnollistaa Android-sovellusten datankäyttöä puhelimessa.
”Kontrolloimme kaikkia rajapintoja sisään ja ulos: kamera, mikrofoni ja niin edelleen. Ne kaikki ovat lähtökohtaisesti pois päältä. Silloin vaikkapa Facebook-sovelluksen datan tuottaminen käyttäjästä on merkittävästi rajatumpaa. Arvioisin, että jopa 95 prosenttia sovellusten normaalisti saatavilla olevasta datasta ei ole saatavilla meidän järjestelmässä.”
Käyttäjän valitsemat rajoitukset vaikuttavat usein Android-sovellusten toimintaan.
Tällaisessa paketissa ostajat saavat puhelimensa. Kuva: Pasi LeinoJollan perustivat Nokian vanhat työntekijät vuonna 2011. Yritys sai paljon mediahuomiota, kun se julkaisi pari vuotta myöhemmin ensimmäisen puhelimensa.
”Me onnistuttiin silloin 2010-luvun alkupuolella ihan kohtuullisesti, myytiin muutamia satojatuhansia puhelimia”, Pienimäki sanoo.
Myönteinen vire ei kuitenkaan jatkunut alun jälkeen. Pienimäen mukaan tuona aikana kuluttajia ei juurikaan kiinnostanut datan yksityisyys, vaan enemmän kameran megapikselit.
”Nythän tavan ihmiset jo miettivät, että hetkinen, missä mun data on ja mitä kaikkea sillä tehdään.”
Maailma oli myös erilainen, sillä kauppa kävi hyvin Venäjällä. Pienimäen mukaan vanhaan yhtiöön jäänyt venäläisomistus ajoi yhtiön lopulta maksukyvyttömyyteen.
Omistajuus jäi Venäjälle, vaikka liiketoiminta oli maassa lopetettu ennen Ukrainan sotaa.
Vanha yhtiö ajautui velkasaneeraukseen vuonna 2023. Johto hankki liiketoiminnan ja työntekijät siirtyivät nykyiseen Jollaan. Nyt yritys on täysin suomalainen.
Toisin sanoen Pienimäki uskoo, että tällä kertaa uusi geopoliittinen järjestys avittaa Jollaa markkinoiden valtaamisessa.
Puhelimen muotoilu muistuttaa Jollan aikaisempia puhelimia. Kuva: Pasi LeinoMiten puhelimen tuotantomääriä voitaisiin kasvattaa?
Tämän vuoden 20 000 kappaleen tavoite ei vielä riitä pitkälle. Nyt tavoitteesta on täynnä 15 000.
”Tässä on todella paljon kysyntää ja potentiaalia tehdä tuotteita julkishallinnon käyttöön Suomeen ja ulkomaille. Se on yhtiön varsinainen kantava bisnesmahdollisuus.”
Sopimukset julkishallinnon kanssa tuovat Pienimäen mukaan vakautta, sillä tilaukset ovat pitkiä.
”Saksa on itse asiassa valtiona pisimmällä Linuxin hyödyntämisessä julkishallinnossa.”
Puhelimen takakansi, akku ja kamerat ovat helposti itse vaihdettavissa. Kuva: Pasi LeinoJolla tavoittelee ensi vuonna 50 000 ‒ 100 000 puhelimen valmistusta. Kasvu on Pienimäen mukaan mahdollista Suomessa ja Salossa.
”Salon tilat riittävät kasvuun ja onhan tämä perinteikäs paikka. Osaamisen puolesta Suomessa löytyy kyllä tekijöitä. Suomi on edelleen mobiiliteknologian kärkimaita.”
Pienimäki korostaa, että yhtiön pitää olla varovainen siinä, kenelle puhelinta markkinoi.
”Tämä ei ole tavalliselle kuluttajalle suoraan ulkomaisen tuotteen korvike, eikä yritäkään olla. Väärästä odotustasosta tulee herkästi asiakaspettymyksiä.”
Puhelin on Pienimäen mukaan niille, jotka ymmärtävät sen ominaisuudet ja rajoitteet. Hän uskoo, että näitä ihmisiä on Euroopassa miljoonia.
Salon IoT campuksella kykenee tavoittamaan Suomen 2000-luvun alun nousukauden muistot. Kuva: Pasi LeinoTällä hetkellä puhelimien käyttöjärjestelmät ovat pääosin jakautuneet näin: amerikkalaiset Android ja iOS, kiinalainen Harmony OS ja eurooppalainen Sailfish OS.
”Euroopalla ei ole toista mobiilikäyttöjärjestelmää kaupallisella tasolla kuin me”, Pienimäki sanoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
