Nato-lepo, Nato-kaliiperi ja Nato-aakkoset – muuttuvatko puolustusvoimien käytännöt Nato-jäsenyyden myötä?

Asento! Nato-lepo!

Suomesta tuli virallisesti Naton jäsen viikko sitten tiistaina 4. huhtikuuta. Osuvasti kyseessä oli myös Naton perustamisen vuosipäivä.

Nato-jäsenyyden myötä Suomen kuuluisa Nato-optio on siis lopulta lunastettu. Samalla Nato-keskustelu tulee ainakin tällä erää päätökseen.

Mutta mitä Nato-jäsenyys käytännössä tarkoittaa Suomen puolustusvoimien ja varusmiesten päivittäisen toiminnan kannalta?

Inttislangissa ja muutenkin Suomen puhekielessä käytössä on melkoinen määrä Nato-etuliitteellä kruunattuja välineitä ja käytänteitä.

Tuleeko Suomenkin varuskunnissa nyt siis käyttöön Nato-lepo, Nato-kaliiperi ja Nato-piikkilanka?

Vastaukset edellisiin kysymyksiin ovat ei, ehkä ja sitä käytetään jo, mutta sen takia että Nato niin itsessään määräisi.

Monet Nato-etuliitteen saaneista termeistä eivät sinänsä liity sotilasliittoon millään tavalla.

Esimerkiksi lähinnä varusmiesten tuntema Nato-lepo, eli lepo, jossa käsiä pidetään yhdessä selän takana on tullut suomalaisille todennäköisesti tutuksi amerikkalaisista elokuvista.

Suomessa levossa kädet pysyvät tunnetusti housunsaumoilla, kuten asennossakin.

Amerikkalaistyylinen asento ei kuitenkaan ole käytössä kaikissa Nato-maissa, eikä sotilasliitto sen enempää jäsenmaidensa tai palvelusohjesääntöihin puutukaan.

Myöskään Nato-piikkilankana tunnettu estelanka, eli englanniksi razor wire, ei varsinaisesti liity Natoon.

Terävillä metallilevyillä ehostettua vaijeria käytetään monipuolisesti liikkumisen estämiseksi sekä sotilas- että siviilitarkoituksissa, myös Suomen puolustusvoimissa.

Nato-liitteen yhdistäminen tähän estelankaan ei ole pelkästään suomalainen erityispiirre, mutta virallinen nimike se ei ole.

Nato-kaliiperi sen sijaan on kuin onkin todellinen ja Natoon liittyvä käsite.

Aseteknologian kehityttyä toisessa maailmansodassa useat Nato-maat kehittivät sodan jälkeen kaikille sotilaille soveltuvaa automaatti- tai puoliautomaattiasetta. Aseiden kehitystä harmonisoitiin aluksi Naton 7,62x51-patruunastandardin ympärille.

Myöhemmin rynnäkkökivääreissä käyttöön otettiin myös kevyempi 5,56x45-patruuna.

Saman kaliiperin on uskottu helpottavan joukkojen yhteistoimintaa ja huoltoa, mutta velvoitetta senkään käyttöönottoon ei ole.

Suomen omaan käyttöön kehittämä ja edelleen käytössä oleva RK 62-rynnäkkökivääri hyödyntää neuvostoliittolaisesta Kalašnikovista tuttua 7,62x39-patruunaa.

Nyt tätä rynnäkkökivääriä ollaan korvaamassa yhteishankinnalla Ruotsin kanssa. Riihimäellä toimivan Sakon kanssa tehty aiesopimus koskee Suomen osalta koe-eriä, eikä mahdollisen uuden palvelusaseen kaliiperiä ole vielä päätetty tai ainakaan julkisuuteen kerrottu.

Ruotsin hankinta sisältää sekä 5,56x45 että 7,62x51-patruunaa käyttäviä aseita.

Tärkein Naton tuoma muutos Suomen maanpuolustukselle lieneekin se, että jäsenyyden virallistumisen myötä Suomi pääsee osalliseksi Naton perustamissopimuksen viidennen artiklan mukaisista turvatakuista.

Viidennen artiklan mukaan hyökkäys yhtä Naton jäsenmaata kohtaan on hyökkäys kaikkia Nato-maita kohtaan. Tällöin muut liittouman jäsenmaat auttavat perussopimuksen mukaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta maata tavalla, jonka katsovat tarpeelliseksi.

Todennäköisesti myös erilaiset Naton yhteiset harjoitukset Suomessa lisääntyvät. Jo nyt Suomessa on harjoitellun Nato-maiden panssari- ja erikoisjoukkoja esimerkiksi arktisen alueen erikoisharjoituksissa.