

Perussuomalaiset 46 paikkaa, kokoomus 31 paikkaa, SDP 29 paikkaa. Tältä näyttäisi eduskunnan kolmen kärki, jos alle 18-vuotiaat saisivat päättää.
Tai tältä se ainakin näyttää Nuorten vaaleissa, joissa runsaat 90 000 alle 18-vuotiasta sai valita suosikkinsa oman vaalipiirinsä oikeista eduskuntavaaliehdokkaista.
Perussuomalaisten voitto on nuorten äänestyksessä hurja, mutta muuten puolueiden järjestys mukailee odotuksia siitä, miten varsinaisetkin vaalit menevät.
Näin on ollut myös aiemmin. Nuorten vaalien tulos ei lopulta poikkea kovinkaan paljon toteutuneesta vaalien tuloksesta.
Nuorten äänestyksen tuloksistaa voidaankin tulkita, että he vaikuttavat olevan varsin hyvin kartalla yhteiskunnasta ja vallitsevasta poliittisesta tilanteesta, vaikka ikä ei vaaleissa äänestämiseen vielä riitäkään.
”Eivät nuoret elä tyhjiössä. Meneillään olevan kyselyn mukaan heidän äänestyspäätöksensä taustalla on paljonkin pohdintaa ja erilaisia arvoja”, vaaleja organisoivan Allianssi ry:n nuorten osallisuuden asiantuntija Silja Uusikangas sanoo.
Ensisijaisesti Nuorten vaaleissa on kyse demokratiakasvatuksesta, Uusikangas kertoo.
”Niissä totutetaan nuoria äänestämiseen, vaalivirkailijana toimimiseen ja oman ehdokkaan etsimiseen”, Uusikangas kertoo.
Varsinaisesti vaalien tavoite ei siis ole mitata, mitä ehdokkaita ja puolueita alaikäiset kannattavat.
”Mutta puolueissa näitä kyllä tulkitaan myös nuorison tahdonilmauksiksi ja niistä ollaan sellaisina hyvin kiinnostuneita”, Uusikangas sanoo.
Perinteisesti Nuorten vaaleissa on ylisuoriutunut etenkin vihreät, jota onkin pidetty nuorison suosikkipuolueena. Vielä neljä vuotta sitten vihreät oli Nuorten vaalien suurin puolue.
Nyt se on valahtanut neljänneksi, täpärästi keskustan edelle. Perussuomalaisten lisäksi kannatustaan on lisännyt etenkin SDP.

Åbo Akademin Yhteiskuntatieteen tutkimuslaitoksen tutkimuspäällikkö Lauri Rapeli ei kuitenkaan lähtisi ennustamaan puolueiden tulevaa menestystä nuorten vaalien perusteella.
”Ei ole tietääkseni tehty tutkimusta siitä, miten hyvin alaikäisenä ilmaistu puoluekanta pysyisi myös aikuisena”, Rapeli sanoo.
Vaikka vaaleihin osallistuneiden nuorten määrä onkin varsin suuri, ei otanta välttämättä edusta koko ikäluokkaa.
Nuorten vaalien järjestäminen perustuu vapaaehtoisuuteen. NIitä järjestetään kouluissa, toisen asteen oppilaitoksissa ja nuorisotoiminnassa.
Nuorten vaaleissa, toisin kuin varsinaisissa eduskuntavaaleissa äänellä ei myöskään ole oikeaa merkitystä päätöksentekoon.
Se voi vaikuttaa sekä ehdokasvalinnan vakavuuteen että huolellisuuteen.
Näissä vaaleissa ääniharava oli youtube-videoistaan tunnettu Pasi Viheraho (SKE), jota harva ennustaa varsinaisten vaalien kärkikahinoihin. Myös ehdokasnumero 69 tuo vuodesta ja puolueesta riippumatta paljon ääniä.
Allianssin Uusikangas muistuttaa, että syitä äänestyspäätöksille on yhtä monia kuin on äänestäjiä.
”Olisi sekä äänestävien nuorten että ehdokkaiden vähättelyä sanoa, että äänestyspäätös olisi tehty vain vitsillä”, Uusikangas sanoo.
Esimerkiksi parhaillaan tekeillä olevan Kupliiko pinnan alla - tutkimuksessa saadut vastaukset nuorten arvopohjasta eivät tue ajatusta siitä, että perussuomalaisten kannatus nousisi nuorten päästessä äänestysikään.
”Kyselytulosten mukaan nuoret esimerkiksi kannattavat vihreää politiikkaa eivätkä ole arvokonservatiiveja. Tämä ristiriita kyllä valkenee nuorille jossain vaiheessa”, Rapeli uskoo.
Aatteensa perustelemisen sijaan perussuomalaiset ovatkin mahdollisesti onnistuneet muita paremmin nuorille viestinnässä. Tutkimuksen mukaan varsinkin Tiktok-sovellusta käyttävät nuoret äänestäisivät perussuomalaisia.
Yhteyden nuoriin sen sijaan vaikuttaa kadottaneen etenkin vihreät, jonka kannatus romahti aiempiin nuorten vaaleihin verrattuna.
Rapelin mukaan vihreät kärsivät todennäköisesti myös siitä, että ympäristö on noussut käytännössä kaikkien muidenkin puolueiden agendalle.