Kirkko pyrkii hiilineutraaliksi: kasvisruokaa ”pulinat pois”, krematorioihin uusiutuvia polttoaineita?

Suomen evankelis-luterilainen kirkko tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä. Ilmastopäästöistä on tarkoitus leikata vähintään 80 prosenttia ja hyvittää loput.

Vuonna 2019 kirkon päästöt olivat noin 215 tuhatta tonnia hiilidioksidia (ekv). Vuonna 2022 hiilijalanjälki oli kasvanut 240 tuhanteen tonniin.

”Tehtävää riittää. Vielä ei ole osoittaa edistystä”, kestävän kehityksen asiantuntija Ilkka Sipiläinen Kirkkohallituksesta totesi kirkon ilmastoseminaarissa perjantaina Helsingissä.

Hiilijalanjäljen laskentakaan ei ole toistaiseksi virheetöntä. Käytetyssä, ostoihin perustuvassa laskennassa esimerkiksi kasvanut sähkön hinta näyttäytyy lisääntyvinä päästöinä, vaikka kyse olisi fossiilittomasta sähköstä.

Lähivuosina kirkko laatii työkalut, joilla ilmastotavoitteen toteutumista seurataan.

Tavotteeseen pääsemiseksi seurakuntia tuetaan liittymään kirkon ympäristöjärjestelmään vuoteen 2025 mennessä.

Erillinen talotekniikan asiantuntija puolestaan edistää kiinteistöjen energiaremontteja kirkon omistamissa 8 000 rakennuksessa.

Kirkolla on myös 160 000 hehtaaria metsää. Ne ovat pääsääntöisesti talouskäytössä. Maankäyttöpäällikkö Harri Palo kertoo, että kirkko on myynyt osan metsistään valtiolle suojeluohjelmiin.

Kirkko saa hakkuutuloja vuosittain noin 20 miljoonaa euroa. Tulo ei ole suuri verrattuna esimerkiksi kirkollisveroon, 929 miljoonaa euroa vuonna 2022, ja valtion tukeen, 119 miljoonaa euroa.

Palon mukaan osa pienistä seurakunnista on kuitenkin metsätuloista riippuvaisia. Sen sijaan esimerkiksi Helsingin seurakuntayhtymän vähäiset metsät on pyhitetty virkistyskäytölle.

Helsingin seurakuntayhtymässä vähäisellä käytöllä olevista kiinteistöistä luovutaan ja etsitään jäljelle jääville rakennuksille uusia lisäkäyttömuotoja.  Kuva: Markku Vuorikari

Seurakuntien metsien hiilivarannot on kartoitettu ja Luonnonvarakeskus on laatinyt suunnitelman nielujen kasvattamiseksi.

Selvityksessä huomioidut noin 80 prosenttia seurakuntien metsistä sitovat puustoonsa noin 6 miljoonaa tonnia hiiltä. Nykyisillä hakkuumäärillä metsät pysyvät hiilinieluina, mutta hiilen sitoutumista voidaan parantaa metsänhoitotoimilla.

Professori ja johtaja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta huomautti, että pitkitetty puunkierto kasvattaisi nieluja ja takaisi metsänomistajallekin isommat tulot.

Seuraavaksi seurakuntien metsistä kartoitetaan luontoarvot yhteistyössä Luontoliiton kanssa.

Kirkko 3,6 miljoonalla jäsenellään on suuri asennevaikuttaja. Rippikoulun käy 70 prosenttia suomalaisista.

Ympäristöasiantuntija Elina Hienonen Helsingin seurakuntayhtymästä kertoi esimerkkejä keinoista, joilla ilmastöpäästöjä vähennetään Helsingissä.

Leirikeskuksissa lisätään kasvis- ja kalaruoan tarjoilua sekä torjutaan ruokahävikkiä. Päätöksestä nousi taannoin kohu, mutta Hienosen mielestä ihmisten on vain totuttava siihen, ettei lihaa ole joka aterialla tarjolla.

”Pulinat pois. Kotona voi sitten syödä mitä haluaa. On virheellinen käsitys, että Suomessa olisi aina syöty paljon lihaa. Miettikää esimerkiksi aikaa sata vuotta sitten”, Hienonen muotoili.

Helsingissä tarkoitus on laatia ilmastoystävällinen hankintastrategia ja tehdä yhä enemmän yhteishankintoja.

Työntekijöitä kannustetaan pitämään etäkokouksia, liikkumaan vihreästi sekä kimppakyydeillä ja välttämään yksityisautoilua mahdollisuuksien mukaan. Yleisöstä joku tosin totesi, että matkakorvaukset kannustavat yhä henkilöauton käyttöön.

Hienonen huomautti, että sijoitukset voivat olla merkittäväkin päästölähde, joten niitä on seurattava ja siistittävä. Kirkon eläkerahasto tavoittelee hiilineutraalia sijoitussalkkua vuoteen 2035 mennessä.

Helsingin seurakuntayhtymän kiinteistöistä enää yksi varasto lämpiää pääasiassa öljyllä. Käytettävä sähkö on uusiutuvaa ja energiansäästöön kannustetaan. Krematorioihinkin pyritään saamaan uusiutuvia polttoaineita.

Vähäisellä käytöllä olevista kiinteistöistä luovutaan ja etsitään jäljelle jääville rakennuksille uusia lisäkäyttömuotoja.