Salama on iskenyt kirkkoon monesti, mutta paloa ei ole siitä syttynyt, kertoo aluekappalainen, rovasti Toivo Loikkanen. Kuva: Saara Lavi
Maailman suurin puukirkko on miljoonaremonttien tarpeessa – ylpeydenaihe on poikinut testamenttilahjoituksia
Kerimäen kirkon katto on vuotanut jo vuosia. Seurakunnan metsillä on osansa korjauksien rahoittamisessa.kerimäki
Siivooja Leena Mielonen tekee kevätsiivousta Kerimäen kirkossa. Kuva: Saara LaviKerimäen kirkonmäellä kuhisee vapun jälkeen. Eläkeliiton paikallisyhdistys ei vesisadetta säikähdä, vaan haravoi pihaa siistiksi.
Sisällä kirkossa on meneillään kevätsiivous. Hautausmaan kesätyöntekijät pyyhkivät penkkejä puhtaiksi. Kattokruunut ovat saaneet uudet kynttilät.
Maailman suurin puukirkko on miljoonaremonttien tarpeessa.
Kerimäen kappeliseurakunnan aluekappalainen, rovasti Toivo Loikkanen uskoo, että rahoitus järjestyy.
Ensimmäisenä kiireellisyyslistalla on ulkokaton uusiminen. Katto on vuotanut rankkasateilla jo vuosia ja seinillä näkyy valumia. Valumat ovat jättäneet jälkensä myös katon alusrakenteisiin, jotka pitää osin uusia.
Kosteusvaurioita kirkossa ei perusrakenteissa ole. ”Kirkko on hyvässä rakenteellisessa kunnossa ja käyttökunnossa”, kertoo Loikkanen.
Ulkoseinien huoltomaalaus piti tehdä jo muutama vuosi sitten. Myös sisätilat kaipaisivat uutta maalia.
Tälle vuodelle Savonlinnan seurakunta on varannut korjausten suunnitteluun 10 000 euroa.
Katossa ja seinillä näkyy valumajälkiä. Kuva: Saara Lavi”Kerimäellä iso kirkko on ylpeydenaihe. Vaikka osa ihmisistä ei osallistu sen toimintaan, kirkko on heille hirveän tärkeä”, kertoo Loikkanen.
Tästä kertovat myös testamenttilahjoitukset.
Viimeisin, huhtikuussa julkistettu testamenttilahjoitus osoitettiin kirkon kunnostamiseen. Vuonna 2018 testamentti osoitettiin Kerimäen seurakunnalle, jonka roolia jatkaa Kerimäen kappeliseurakunta. ”Näiden osalta asiat ovat vielä kesken”, kertoo Loikkanen viitaten testamenttien tilanteisiin ja hallinnointiin.
Lisäksi aikaisemmin on tullut yksi kirkon ylläpitoon osoitettu testamentti.
Jos käyttökohdetta ei ole määritetty testamentissa, varojen käytöstä päättää Kerimäen kappelineuvosto.
Kerimäen kirkkoon käytettiin parhaat tukit: sidehirret ovat läpimitaltaan 7x14 tuumaa. Sepät takoivat käsin 297 000 naulaa, kertoo Toivo Loikkanen. Kuva: Saara LaviSeurakunnan metsillä on osansa korjauksien rahoittamisessa.
Kerimäen seurakunnalla oli noin 500 hehtaaria metsää, kun se kuntaliitoksen myötä liittyi Savonlinna-Säämingin seurakuntaan vuonna 2013. Nyt Savonlinnan seurakunnalla on metsää noin 3 000 hehtaaria.
”Vuosittainen metsänmyynti on merkittävän kokoista”, kertoo Loikkanen.
”Metsän arvo on säilynyt. Muuten kiinteistöjen arvot ovat menneet alaspäin.”
Seurakunta kattoi metsänmyyntituloilla myös osuutensa edellisen ulkomaalauksen kustannuksista: 180 000 euroa.
Kerimäen kirkko ja kellotapuli maalattiin ulkopuolelta vuonna 2009. Kustannukset olivat noin 750 000 euroa. Lahjoituksia saatiin 72 000 euroa, huomattavaa tukea tuli myös Kirkkohallitukselta ja TE-keskukselta.
Savonlinnan seurakunta on varannut Kerimäen kirkon korjausten suunnitteluun tälle vuodelle 10 000 euroa. Kuva: Saara LaviTänäkin kesänä Kerimäen kirkon käytävillä pylväiden marmorointeja ja koristeellista saarnastuolia ihailee noin 20 000 matkailijaa.
Savonlinna oopperajuhlineen, Punkaharju harjualueineen ja Kerimäki kirkkoineen muodostavat vilkkaan matkailukolmion. Kesä–elokuussa kirkko on auki päivittäin.
Kirkon koon huomaa toisella parvella. Vuosina 1844–47 rakennettu puukirkko tehtiin reippaan kokoiseksi, sillä kirkkoherra Fredrik Neovius halusi, että puolet seurakunnan väestä mahtuisi kirkkoon.
Kovin usein kirkko ei ole tullut täyteen, Loikkanen kertoo: ei edes kerran vuosikymmenessä.
Kirkon koon huomaa toisella parvella. Kovin usein kirkko ei ole tullut täyteen, Toivo Loikkanen kertoo: ei edes kerran vuosikymmenessä. Kuva: Saara LaviSalama on iskenyt kirkkoon monesti, mutta paloa ei ole siitä syttynyt.
Eräänä kesänä joku kyllä säikähti ja soitti palokunnan, kun kupolin luona näkyi savua. Lähemmässä tarkastelussa savu osoittautui surviaisparveksi, Loikkanen kertoo.
Loikkasesta on ihme, ettei kirkko ole palanut myöskään kamiinoiden takia. Kirkkoa yritettiin aikoinaan lämmittää niillä.
Nyt iso kirkko on talvet kylmillään. Se avaa ovensa vain jouluaamun joulukirkkoon tulijoille. ”Pimeää kirkkoa valaisee 470 elävää kynttilää.”
Kirkossa on vieraillut muun muassa Japanin keisari. Pylväisiin on maalattu köyhän miehen marmorointi, kertoo Toivo Loikkanen. Kuva: Saara LaviKirkkohallitus ja vakuutusyhtiöt edellyttävät männystä ja kuusesta rakennetulta puukirkolta monenlaista turvajärjestelmää.
Kerimäen kirkossa on liiketunnistimet, murtohälyttimet, kameravalvonta, palohälyttimet ja sprinklerit.
Sellaisista ei ollut tietoakaan, kun kirkkoa rakennettiin. Nykyään parville ja kellotapulin huipulle ei saa päästää vierailijoita jyrkkien portaiden takia. Myös erilaisia katto- ja lattialuukkuja riittää.
”Kirkon rakenne oli 80–100 vuotta aikaansa edellä.”
Yksi niistä tarjoaa näkymän rossipohjaan. Kirkko lepää isojen kivipaasien päällä. Ne tuotiin todennäköisesti Puruveden saarista talvella reellä jäätä pitkin. Paasien päälle rakennettiin aluskehikko.
Rakennustalkoisiin tarvittiin osallistujia jokaisesta talosta vuorollaan: joko 15–60-vuotias mies tai kaksi naista. Palkaksi jaettiin viljaa.
”Kirkon rakenne oli 80–100 vuotta aikaansa edellä.”
11. kesäkuuta tulee täyteen päivälleen 175 vuotta kirkon vihkimisestä. Loikkanen pitää silloin uransa viimeisen saarnan.
Suomen suurin
Kerimäen kirkko on maailman ja kristikunnan suurin puukirkko ja Suomen suurin kirkkotila.
Lyhytsakaraisen kaksoisristikirkon pituus on 45 metriä, leveys 42 metriä ja korkeus kuvun kohdalla 27 metriä. Ristin huippuun on 37 metriä.
Istumapaikkoja löytyy yli 3 000 hengelle, seisomapaikkoja lisäksi 2 000 hengelle.
Lähde: Kerimäen kappeliseurakunta
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
