Häkkänen: Itä-Suomella on turvallisuuspoliittista painoarvoa koko Natolle – ”Suomeen on mahdollista siirtää nopeasti muiden maiden joukkoja, jos tilanne äkkiä kiristyy”
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) pitää tärkeänä, että kaikki Pohjoismaat saatiin saman Norfolkin esikunnan alaisuuteen.Tampere
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) katsoo, että EU:n rooli turvallisuuspoliittisena toimijana on kirkastunut sen jälkeen, kun Suomesta ja Ruotsista tuli Naton jäseniä. Kuva: Carolina HusuPuolustusministeri ja kokoomuksen varapuheenjohtaja Antti Häkkänen katsoo, että itäisellä Suomella on merkittävää turvallisuuspoliittista painoarvoa koko sotilasliitto Natolle.
”Tarvitsemme elinvoimaisia kaupunkiseutuja myös idässä. Tämä koskee Suomen lisäksi myös muita EU:n ja Naton itäisiä jäsenvaltioita, jotka rajautuvat Venäjään ja Valko-Venäjään”, Häkkänen toteaa.
Puolustusministerin mukaan niin Natossa kuin EU:ssa on myös halua kehittää laajasti koko Suomen aluetta.
”Näkisin, että EU:ssa on alkavalla kaudella luotava erillinen rahoitusinstrumentti tähän tarkoitukseen. Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on jo näyttänyt asialle vihreää valoa.”
Häkkäsen mukaan Suomen kannalta keskeinen on myös Naton investointirahasto, jonka kautta rahoitetaan muun muassa sotilasliiton läsnäololle välttämätöntä infrarakentamista.
”Luomme mallin, jossa Suomeen on mahdollista siirtää nopeasti paljon muiden maiden joukkoja, jos tilanne äkkiä kiristyy.” Antti Häkkänen
Puolustusministeri Häkkänen tiedotti eilen perjantaina, että Suomi ja Ruotsi ovat menossa Natossa Norfolkin esikunnan alle yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa.
”Se on tärkeä asia sekä Suomelle että koko Natolle. Natoon rakennetaan uutta pohjoista ulottuvuutta.”
Suomeen on myös tulossa maavoimien alaesikunta sekä jonkinlainen malli eteen työnnettyjen maavoimajoukkojen läsnäolosta.
”Kaikki tehdyt päätökset tukevat sitä, että Naton läsnäolo ja reagointikyky pohjoisessa on riittävällä tasolla. Luomme mallin, jossa Suomeen on mahdollista siirtää nopeasti paljon muiden maiden joukkoja, jos tilanne äkkiä kiristyy.”
Häkkänen kertoo, että selvitys uuden Nato-alaesikunnan sijaintipaikasta Suomessa käynnistetään välittömästi ja asia on määrä ratkaista ensi talven aikana.
”Kun Nato vastaa kovasta turvallisuudesta ja tekee puolustuksellista suunnittelua ja varautumista, EU:n tehtävänä on huolehtia laaja-alaisesti kokonaisturvallisuudesta.” Antti Häkkänen
Venäjän aloitettua täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainassa helmikuussa 2022 on EU:n turvallisuuspoliittinen painotus kasvanut huomattavasti.
”Kun Suomi ja Ruotsi liittyivät Natoon, myös EU:n rooli kirkastui. Kun Nato vastaa kovasta turvallisuudesta ja tekee puolustuksellista suunnittelua ja varautumista, EU:n tehtävänä on huolehtia laaja-alaisesti kokonaisturvallisuudesta. Tässä korostuvat yhteiskuntien kriisinsietokyky, logistiikka ja liikenne”, Häkkänen muotoilee.
Suomi on myös saanut EU:lta vipurahaa ammustuotannon vauhdittamiseen.
”Valitettavasti länsi toimii edelleen pitkälti sotaa edeltävillä toimintatavoilla, kun Venäjällä on siirrytty täysimittaisesti brutaaliin sotatalouteen. Venäjällä on myös kykyä käydä sotaa.”
Häkkänen katsoo, että Euroopan on kyettävä johdonmukaisesti vahvistamaan omaa puolustuskykyään.
”Lisäksi Ukrainaa on tuettava entistä vahvemmin ja nopeammin.”
MT seuraa kokoomuksen puoluekokousta Tampereella tänä viikonloppuna.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
