Suuri osa suomalaisista ei pärjäisi vesikatkossa kahta päivää pidempään
Tutkimuksen mukaan suomalaiset luottavat yhteiskunnan toimivan häiriötilanteidenkin aikana.
Kotoa pitäisi löytyä kannellisia astioita veden hakemiseen ja säilyttämiseen. Kuva: Jarkko SirkiäYhteiskunnassa voi tapahtua erilaisia tilanteita, kuten lakko, suuronnettomuus, pitkittynyt vesi- tai sähkökatkos tai tavaroiden jakeluhäiriö. Tällaisten tilanteiden aikana esimerkiksi sähkönjakelu, vesi- tai ruokahuolto voi häiriintyä tai keskeytyä.
Viranomaisten mukaan kodeissa tulisi varautua pärjäämään itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta. Kotoa tulisi siis löytyä vähintään kolmeksi vuorokaudeksi ruokaa, lääkkeitä ja vettä.
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö on selvittänyt suomalaisten varautumistasoa. Selvityksen mukaan kolmannes kansalaisista pitää varautumistaan melko tai erittäin hyvänä.
Silti jopa 60 prosenttia kansalaisista ei selviäisi kahta päivää pidempään ilman juoksevaa vettä. Liki 40 prosenttia ei selviäisi samaa aikaa ilman sähköä. Tiedot käyvät ilmi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuoreesta tutkimuksesta. Pisimpään vastaajat uskovat selviävänsä ilman apteekkipalveluja, julkista liikennettä ja omaa autoa.
Kokonaisvedentarve on 1–2 ämpärillistä henkeä kohti vuorokaudessa. Vaikka yli vuorokauden mittaisissa vesihuollon häiriötilanteissa järjestetään usein varavedenjakelu, tulisi kotoa löytyisi varmuuden vuoksi edes muutama litra pullovettä.
”Minut yllätti se, miten moni ei ole varautunut vesikatkoon.” Vilma Ristikangas
”Harvalla on vettä, jota juoda tai jolla peseytyä, jos tulee vesikatko. Veden tärkeys varautumisessa pitäisi ehdottomasti tunnistaa”, tutkimuksen tehnyt SPEKin projektityöntekijä Vilma Ristikangas sanoo.
SPEKin kahdeksas kyselytutkimus kansalaisten omatoimisesta varautumisesta ja kriisinkestävyydestä osoittaa, että kansalaisten varautumisen taso on pienestä laskusta huolimatta pysynyt melko tasaisena 2020-luvulla. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja energiakriisi ovat kuitenkin vaikuttaneet suomalaisten varautumistasoon.
Yleisimmät tavat, joilla vastaajat olivat parantaneet varautumistaan Ukrainan sodan ja energiakriisin vaikutuksesta, koskivat kotivaran ja tasku- tai otsalampun hankintaa. Lisäksi he olivat miettineet, minne voisivat siirtyä uhan alla.
Parhaiten suomalaiset ovat varautuneet häiriötilanteista tulipaloihin, kotitapaturmiin ja kyberrikollisuuteen. Heikoiten kansalaiset ovat oman arvionsa mukaan varautuneet säteilyonnettomuuteen. Myös tulviin tai myrskyihin varaudutaan heikosti.
”Vaikuttaa siltä, että moni ei välttämättä tiedä, mitä on hyvä tai huono varautuminen”, Ristikangas pohtii.
Aktiivisimmin tietoa ovat etsineet nuoret eli 18–34-vuotiaat. Kaikkiaan tietoa varautumisesta on etsinyt 22 prosenttia kansalaisista. Kyselyn mukaan 44 prosenttia suomalaisista on nähnyt varautumistietoa.
”Tietoa etsineistä jopa 77 prosenttia kokee, että kotivaran hankkiminen ei ole liioiteltua. Kaikista vastaajista kotivaraa pitää tarpeellisena 60 prosenttia. Tämä korostaa sitä, että varautumistietoa on tärkeää tarjota kansalaisille”, Ristikangas sanoo.
Yleisin syy siihen, miksi ihminen ei ole varautunut häiriötilanteisiin, on se, että aihe ei kiinnosta tai ei ole tullut ajatelleeksi asiaa. Osa ei myöskään tiedä, mitä heidän pitäisi tehdä varautuakseen.
- Osaston luetuimmat
