Jyväskylän kaupungin kaavoitusbiologi Anne Laita ymmärtää liito-oravien hyppytolpien ympärillä vellonutta keskustelua. Kuva: Petteri KivimäkiJyväskyläJyväskylä rakensi liito-oraville yli 100 000 euron hyppytolpat, tulokset olleet laihoja − kaavoitusbiologi: ”Ihan aiheellista keskustelua rahasta”
Hyppytolppia on kaikkiaan 31 kappaletta, ja ne on sijoitettu tien molemmin puolin.TilaajalleJyväskylän Tikanväylän varteen nousi vuonna 2023 erikoinen ja keskustelua herättänyt rakennelma: 31 korkeaa puutolppaa molemmille puolille tietä. Kyseessä ovat liito-oravia varten rakennetut hyppypylväät, ja niiden tarkoituksena on auttaa liito-oravia kulkemaan vilkkaan tien ja sen vierellä kulkevan sähkölinja-alueen yli.
Jyväskylän kaupungin kaavoitusbiologi Anne Laidan mukaan ratkaisua tarvittiin, koska Tikanväylän molemmin puolin sijaitsee liito-oravan elinalueita ja tie muodostaa pitkältä matkalta katkoksen niiden väliseen kulkuyhteyteen.
Parhaimmillaan liito-orava voi liitää useita kymmeniä metrejä, mutta pisimmätkään liidot eivät riitä Tikanväylän ylitykseen.
Hyppytolpat ovat osa vuosina 2018–2026 toteutettua EU-rahoitteista Liito-orava-LIFE-hanketta, jonka tavoitteena on parantaa uhanalaisen liito-oravan elinolosuhteita Suomessa.
Alun perin ratkaisuksi harkittiin ainoastaan puiden istuttamista, mutta lopputuloksesta tulikin toisenlainen.
”Kyllähän minäkin alun perin ajattelin, että pistetään vain puita. Hyppypylväät tulivat ratkaisuksi kohteen suunnittelun aikana”, Laita sanoo.
Hyppytolppia on Tikanväylän molemmilla puolilla yhteensä 31 kappaletta. Kuva: Petteri KivimäkiPuiden istuttaminen ei kuitenkaan onnistunut kuin hyvin rajoitetusti. Tikanväylän vieressä kulkee sähkölinja, jonka alla ei voi kasvaa puita. Tien varteen puolestaan puita ei saatu istuttaa liikenneturvallisuuden vuoksi. Asiasta käytiin aikanaan keskusteluja Ely-keskuksen kanssa, sillä tie oli valtion omistuksessa.
Parhaimmillaan liito-orava voi liitää useita kymmeniä metrejä, mutta pisimmätkään liidot eivät riitä Tikanväylän ylitykseen.
”Tuossa tien varressa liikenneturvallisuus tuntuu olevan se muiden ylitse menevä asia. Sehän olisi aika paljon helpottunut, jos tähän olisi ollut lupa laittaa puita”, Laita toteaa.
Hyppytolpat tulivat tarpeeseen, koska Tikanväylä ja vieressä kulkevat kevyen liikenteen väylät yhdessä voimajohdon kanssa muodostavat katkoksen liito-oravan kulkuyhteyksiin. Kuva: Petteri KivimäkiHyppytolppia on tien molemmin puolin aina kolme rinnakkain.
”Kyllä minäkin silloin kysyin, että tarvitseeko näitä hyppytolppia niin paljoa olla. Suunnittelijat olivat kuitenkin sitä mieltä, että he itse takaavat tällaisella ratkaisulla parhaat mahdolliset tulokset”, Laita toteaa.
Korkeimmat pylväät ovat reilu 10 metriä korkeita. Laidan mukaan yli 10 metrin korkeus mahdollistaa liito-oravien liikkumisen. Sähkölinjan alle aivan näin korkeita pylväitä ei voitu pystyttää.
Ihmisten turvallisuuden vuoksi ajorataa lähimpänä olevat tolpat ovat törmäysturvallisia. Niissä ei ole oksistorakennetta, ja tolpat antavat periksi, jos auto ajaa päin.
”Kyllä minäkin silloin kysyin, että tarvitseeko näitä hyppytolppia niin paljoa olla.”
Hankkeen kokonaiskustannukset olivat noin 110 000 euroa. Rahoituksesta noin 75 prosenttia tuli Liito-orava-LIFE-hankeen kautta, ja siitä valtaosa oli EU-rahaa. Laidan mukaan suurimmat kustannukset syntyvät perustuksista ja itse rakennustyöstä.
Voimajohdon alla ei saa kasvaa puita. Myös tolpista jouduttiin tekemään voimalinjan vuoksi hieman toivottua matalampia. Kuva: Petteri KivimäkiLiito-oravien hyppytolpat ovat herättäneet kriittistä keskustelua eri puolilla Suomea. Viimeisimpänä keskustelua ovat herättäneet Vantaan lähes puoli miljoonaa maksaneet hyppytolpat.
”Mun mielestä tämä on ihan aiheellista keskustelua rahasta”, Laita sanoo.
Siitä, käyttävätkö liito-oravat näitä 110 000 euroa maksaneita tolppia, ei ole vielä tietoa.
”Niin kauan, kun ei ole selkeää todistusaineistoa siitä, että liito-oravat näitä käyttävät, pitääkin olla kriittinen”, Laita toteaa.
Hän kuitenkin kertoo, että liito-oravien lähilajit ovat oppineet käyttämään tolppia ja jopa köysiä kulkemiseen. Koska tietoa ei ole, jonkun täytyy kokeilla.
”Niin kauan, kun ei ole selkeää todistusaineistoa siitä, että liito-oravat näitä käyttävät, pitääkin olla kriittinen.”
”Sitten se kokeilija on se, joka saa hölmöläisen maineen, että luuletko sä oikeasti, että tuosta joku kipittää”, Laita naurahtaa.
Laita on kertonut tarjoavansa kahvit sille, joka näkee liito-oravan kulkevan Tikanväylän hyppytolppien kautta. Kuva: Petteri KivimäkiLiito-oravien määriä ja liikkumista on vaikeaa seurata.
Kohdetta ei ole vielä seurattu riistakameralla. Aikaisemman kokemuksen perusteella kameran toimiva sijoittaminen on vaikeaa. Myös materiaalin läpikäynti vie paljon aikaa.
”Silloinkin, kun tiedetään liito-oravan tarkka pesäkolo, vie materiaalin läpikäynti paljon aikaa. Sen takia olen ehkä vähän pessimistinen sen suhteen, kuinka paljon havaintoja saataisiin”, hän sanoo.
Liito-oraville on rakennettu hyppypuita eri puolilla Suomea. Hyppypuita on esimerkiksi Espoossa, Vantaalla, Jyväskylässä, Äänekoskella. Äänekosken Hirvaskankaalle vuonna 2010 rakennetut hyppytolpat liito-oraville olivat tiettävästi ensimmäiset Suomessa.
Liito-orava voi liitää useita kymmeniä metrejä.Liito-orava
Liito-orava on Suomessa luonnonsuojelulailla suojeltu nisäkäs.
Liito-orava liikkuu liitämällä puusta toiseen etu- ja takajalkojen välissä olevan liitopoimun avulla. Yksi liito voi olla kymmeniä metrejä pitkä.
Laji viihtyy erityisesti vanhoissa kuusivaltaisissa sekametsissä.
Liito-orava tarvitsee metsien välisiä puustoisia kulkuyhteyksiä. Avoimet alueet, tiet ja hakkuut voivat katkaista sen liikkumisreitit.
Suomessa liito-oravaa tavataan etenkin Etelä- ja Keski-Suomessa. Euroopan unionin alueella lajia esiintyy enää Suomessa ja Virossa.
Liito-oravan esiintymistä selvitetään usein papanoiden perusteella, sillä eläin liikkuu pääosin öisin ja on vaikeasti havaittava.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
