Makeisten veronkorotus jäädytti miljardi-investoinnit, sanoo Elintarviketeollisuus – kotimaisen sokerin tarve supistuu ja lehmiä väijyy työttömyys

Jouluna suklaata ja marmeladeja mussuttaessa ei ehkä tule mieleen, että alan teollisuudella on karvas maku suussa.

Hallitus päätti viime kevään kehysriihessä nostaa makeisten arvonlisäveroa 14 prosentista 25,5 prosenttiin ensi kesänä. Uusi vero kattaa makeiset ja suklaat, mutta ei esimerkiksi keksejä, pullia ja leipomotuotteita tai jäätelöä. Myös virvoitusjuomien verotus kiristyy.

Päätöksen jälkeen noin miljardin edestä makeisteollisuuden investointeja on jäissä, arvioi Elintarviketeollisuus. Suurimmat hankkeidensa keskeyttäjät ovat Fazer ja Halva ja sitä myötä näihin liittyvät yksityiset ja julkiset investoinnit, ETL:n ekonomisti Bate Ismail sanoo.

Halva suunnitteli uutta tehdasta Keravalle ja Fazer uutta 750 miljoonan euron suklaatehdasinvestointia Lahteen. Kaupunki teki nelostien varteen Kujalan teollisuusalueelle mittavat raivaus- ja räjäytystyöt ja odotti kaikkiaan liki miljardin tehdasinvestoinnilta työpaikkoja ja miljoonien verotuloja. MT kertoi asiasta syyskuussa 2023.

Lahden kaupunki on tehnyt mittavat perustamistyöt Pippo-Kujalan teollisuusalueella, jonne Fazerin suklaatehtaan oli määrä tulla. Kuva: Kimmo Haimi

Hanke on nyt pysähtynyt ja Fazer väläyttänyt jopa koko tehtaan rakentamista Ruotsiin. Sitä sapettaa makeisten ja suklaan täsmäverotus, kun muut sokeriset sekä suolaiset ja rasvaiset tuotteet kuten sipsit jäävät korotusten ulkopuolelle. Kyse ei siis ole terveysverosta.

Kävipä tehtaan rakentamisessa niin tai näin, makeisten ja suklaan tuonti uhkaa ETL:n mukaan kasvaa.

”Aiemman makeisveron perusteella voidaan sanoa, että suklaan ja makeisten kulutus ei todennäköisesti pienene, vaan kulutus siirtyy edullisempiin tuotteisiin. Se tarkoittaa tuontituotteita ja eli suomalaisen makeis- ja suklaateollisuuden valmistusmäärien supistumista.”

Esimerkiksi tuontisuklaa on tehty halvemmista raaka-aineista eikä siinä yleensä käytetä tuoretta maitoa. Vaikutusta kansantaloudelle on, jos kotimaisen sokerin ja maidon tarve ja tuotanto pienenevät.

Teoriassa jopa tuhansia lehmiä voi jäädä vaille työtä, jos Fazer siirtäisi tehtaansa Ruotsiin. Pelkästään Fazerin Sinisen suklaan valmistukseen käytetään noin 3 000 lehmän maito.

Oman arvaamattoman sivumakunsa suklaanvalmistukseen tuo rajusti noussut kaakaon hinta. Myös Fazer tutkii kaakaon korvaajina viljeltyjä kaakaosoluja.

Jos kotimainen makeistuotanto pienenisi, valtion tulo-, kiinteistö-, yhteisöverotulot sekä muun muassa sosiaaliturvamaksut supistuisivat 16 miljoonalla eurolla vuodessa työn, raaka-aineiden ja tehtaiden vähenemisen myötä, ETL laskee.

Ismailin mukaan VTT on selvittänyt, että miljardin investointi vähentää investoinnin aikaisia julkisia vero-, yhteisö- ynnä muita tuloja 330 miljoonalla eurolla.

Makeisten ja suklaan arvonlisävero on nyt 14 prosenttia. Kuva: Jaana Kankaanpää

Hallitus taas tavoittelee makeisten arvonlisäveron ja virvoitusjuomaveron korotuksella reilun 140 miljoonan euron lisätuloja, josta 60 miljoonaa euroa virvoitusjuomista ja 80 makeisista ja suklaasta.

”Suklaan ja makeisten veromuutos lisää valtion tuloja ensi vuonna 26 miljoonaa euroa ja sen jälkeen 80 miljoonaa euroa vuosittain, mutta menetys kertarysäyksellä on 330 miljoonaa euroa ja sen jälkeen 16 miljoonaa euroa vuodessa. Näillä oletuksilla veromuutos toisi ensimmäisen kerran valtion kassaan rahaa vasta vuonna 2031”, Ismail sanoo.

”Lisäksi verot ovat syrjivyyden vuoksi epävarmalla pohjalla, joten myös valtiotalouden tilkkeet ovat epävarmoja.”

EU-komissio on aiemmin todennut pelkkiin makeisiin kohdistuvan veron syrjiväksi.

Luken erikoistutkija Csaba Jansik huomauttaa, että makeisteollisuuden toimialan liikevaihdon pienenemisen lisäksi heikkenisi ulkomaankauppatase, kun makeisvienti ei kasvaisi vaan supistuisi.