Pekka Haavisto Natoon eri aikaan menemisestä: "Pysyvä este Suomelle ja Ruotsille voisi olla se tilanne”
Työnjako vaatii varmasti vielä tarkistamista minkä tahansa hallituksen aikana, jos turvallisuuspoliittisen neuvonantajan virka toteutuu, Haavisto sanoo.
Ulkoministeri Pekka Haavisto kertoi Nato-liittymisen vaiheista tiistaisessa tiedotustilaisuudessa. Hän vierailee 25. tammikuuta Tallinnassa, Virossa, Riiassa ja Latviassa tapaamassa maiden johtoa. Kuva: Jarkko SirkiäUlkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) mukaan Suomen ja Ruotsin turvallisuuden kannalta ykkösvaihtoehto on edelleen se, että maat pyrkivät Natoon yhtä aikaa. Haavisto kertoi asiasta tiistaisessa tiedotustilaisuudessa.
Haavisto totesi aiemmin Ylen aamun haastattelussa, että Suomi saattaa joutua harkitsemaan uudelleen Nato-jäsenhakemuksen edistämistä Ruotsin kanssa yhtä aikaa, jos Ruotsin hakemus tyssää pidemmäksi aikaa.
Haaviston kommentti on jo nostanut ilmaan kysymyksiä Ruotsissa.
”Nato toivoo yhtäaikaista käsittelyä jäsenyyksille, eikä muutosta ei ole viime aikaisten tapahtumien pohjalta tapahtunut. Olemme korostaneet Ruotsin kanssa yhteisen jäsenyyden turvallisuusvaikutusta myös Natolle.”
Jos joitain jäseniä ei voitaisi perustellusti hyväksyä, sitten pitäisi asiaa Haaviston mukaan pohtia.
”Molemmat maat täyttävät kriteerit, siksi ei ole fundamentaalista Naton sääntöjä rikkovaa estettä jäsenyydelle.”
”Pysyvä este jommallekummalle maalle voisi olla se tilanne, muuten en halua asiaa spekuloida. Eri skenaarioita pohditaan myös eduskunnan valiokunnissa.”
Haavisto sanoo, että suunnitelma B:tä ei ole nähty mahdolliseksi.
”Tämä liittyy Pohjolan erittäin hankalaan puolustukseen joka tapauksessa ja pitkään itärajaan kaikkein huonoimpien skenaarioiden osalta.”
Haavisto viittaa tiiviiseen yhteydenpitoon Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergin, Ruotsin ulkoministeri Tobias Billströmin ja Turkin ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlun kanssa.
”Ruotsi liittyy Naton 5. artiklaan, jossa Ruotsi on kulkuväylänä erittäin tärkeä tekijä Suomen ja Baltian maiden kannalta”, Haavisto muistuttaa.
Turkki ja Unkari ovat ainoat maat, jotka eivät ole ratifioineet Suomen ja Ruotsin jäsenyyksiä. Unkarin ratifioinnin osalta Haavisto ei odota ongelmia. Unkari on Haaviston mukaan luvannut käsitellä asian helmikuussa ja vakuuttanut, ettei se ole viimeinen ratifioija.
Haavisto arvioi, että realistinen ratifiointiaikataulu voisi olla Turkin vaalien jälkeen ennen kesällä pidettävää Naton kokousta.
”Yhdysvallat, britit ja muut isot Euroopan Nato-maat ovat edelleen sitoutuneet siihen, että turvallisuusvakuutus on voimassa ennen kuin olemme artikla 5:n piirissä.”
Naton 5. artikla on Naton perustamissopimuksen artikla, joka määrittää jäsenvaltioiden velvoitteen puolustaa muita jäsenvaltioita.
”Vastuksista huolimatta yhteinen Nato-taival jatkuu, jotta tulisimme yhtä aikaa jäseniksi.” Pekka Haavisto
Koraanin julkinen polttaminen äskettäin Ruotsissa on herättänyt suuttumusta Turkissa.
”Provokaatiot ovat harmillinen isku Suomen ja Ruotsin turvallisuudelle. Tästä seuraa lykkäys Nato-prosessiin vähintään viikoiksi. Myös suunniteltu matka Turkkiin peruuntui Suomesta ja Ruotsista. Vastuksista huolimatta yhteinen Nato-taival jatkuu, jotta tulisimme yhtä aikaa jäseniksi.”
Haaviston mukaan olemme heikoilla provokaatioiden suhteen, eikä hän sulje pois mahdollisuutta, että tämä voi nimenomaan olla myös tarkoitus jollain ulkopuolisella taholla.
”En rupea suitsimaan kansalaisia tai mediaa, luotan suomalaisiin. Ilmaisunvapaus on tärkeää Suomessa, mikä on myös Turkin tiedossa. Jos provokaatioita tapahtuu Suomessa, niihin reagoidaan Suomen lakien mukaan.”
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) muistutti MT:n haastattelussa (7.10.), että Suomi ei ole sitonut omaa ratkaisuaan Pohjois-Atlantin puolustusliitto Natoon liittymisen suhteen Ruotsin tekemisiin.
Pitääkö meidän edetä Ruotsin kanssa samanaikaisesti vai ei?
Mikään ratkaisu tähän kysymykseen ole ongelmaton, hän sanoi.
”Sekään ei ole aivan ongelmatonta, jos Suomi päättäisi itse olla ratifioimatta jäsenyyttä sen jälkeen, kun 30 nykyiseltä jäsenmaalta olisi saatu hyväksyntä. Varsinkin, jos ei olisi tietoa siitä, miten prosessi etenisi Ruotsin osalta.”
Halla-aho sanoo, että Suomi päätti aikanaan hakea jäsenyyttä riippumatta muiden maiden tekemisistä, omista kansallisista tarpeistaan käsin. Kansallista puolustusta ja turvallisuutta taataan Naton kollektiivisen puolustuksen tuomalla pelotteella.
”Enkä näe, että tämä perusasia olisi miksikään muuttunut.”
”On tärkeää, että pääministerillä on hyvät resurssit ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.” Pekka Haavisto
Valtioneuvoston kanslia on ryhtynyt suunnittelemaan pääministerille valtioneuvoston kansliaan omaa turvallisuuspolitiikan neuvonantajaa ja tehtävää varten oman yksikön perustamista.
Ulkoministeri Haavisto ei torppaa esitystä, vaikka siinä on myös ratkaistavia kysymyksiä.
”Poliitikkona olen sanonut, että neljän vuoden taakse katsottuna edellisen hallituksen perintö ei aina ole kovin tervetullutta, esimerkiksi hallituksen viime hetkillä tekemät nimitykset.”
Haavisto on pyytänyt virkamiehiä valmistelemaan vastinetta, jota on pyydetty ulkoministeriön lisäksi myös puolustusministeriöltä.
”Virkamieskunta valmistelee sen neutraalisti ja he ehkä näkevät tilanteen myös pidemmälle useamman hallituskaaren ylitse, mikä olisi parasta.”
”On tärkeää, että pääministerillä on hyvät resurssit ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, mutta työnjako vaatii varmasti vielä tarkistamista minkä tahansa hallituksen aikana.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
