Säävarman sähköverkon ensimmäinen takaraja häämöttää muutaman vuoden päässä − tältä rakentamisen tilanne näyttää tuoreimpien tietojen mukaan

Säävarman sähköverkon rakentaminen on kaupungeissa jo hyvällä mallilla, mutta maaseudulla työtä on vielä jäljellä.

Sähkömarkkinalaki määrää, että siirtymäajan jälkeen asemakaava-alueilla sähkönjakelu ei saa keskeytyä yli kuudeksi tunniksi. Asemakaava-alueen ulkopuolella sähkönjakelu saa keskeytyä korkeintaan 36 tunniksi myrskyn tai lumikuorman takia.

Energiaviraston verkkoinsinööri Maija Laine kertoo, että tuoreimpien tietojen mukaan 85 prosenttia kaikista sähkönkäyttöpaikoista täyttää sähkömarkkinalain määräämät laatuvaatimukset. Vaatimusten täyttymisessä on kuitenkin suurta hajontaa riippuen siitä, onko kyse asemakaava-alueesta vai ei.

Asemakaava-alueella olevista käyttöpaikoista jo 95 prosenttia täyttää sähkömarkkinalain määräämät laatuvaatimukset. Sen sijaan asemakaava-alueen ulkopuolella vaatimukset käyttävien käyttöpaikkojen osuus on 53 prosenttia.

Suurta prosentuaalista eroa selittää Laineen mukaan osittain jo lähtötilanne. Kaupungeissa sähköjohdot on usein jo pitkään kaivettu maan alle. Toisaalta verkonhaltijat ovat usein siirtäneet sähkökaapeleita maan alle siellä, missä asutusta on eniten. Näin käyttöpaikkoja on saatu mahdollisimman paljon ja mahdollisimman nopeasti sellaisiksi, että ne täyttävät tulevat vaatimukset.

Asemakaava-alueen ulkopuolella vaatimukset käyttävien käyttöpaikkojen osuus on 53 prosenttia. Kuva: Rami Marjamäki

Haja-asutusalueella haastetta tuo se, että verkkopituus käyttöpaikkaa kohden on kasvaa merkittävästi asemakaava-alueeseen verrattuna. Saman käyttöpaikkamäärän saaminen säävarman sähköverkon piiriin vaatii sitä enemmän toimenpiteitä, mitä harvempaa asutus on.

Sähkönkäyttöpaikka on yksittäinen sähkönkulutus- tai tuotantopaikka, yleensä asunto tai muu tila, jonka sähkönkulutusta mitataan mittarin avulla. Yhdessä käyttöpaikassa on aina yksi mittari. Suomessa sähkönkäyttöpaikkoja on noin 3,5 miljoonaa.

Käytännössä tilanne on se, että yhdessä asunnossa on yksi käyttöpaikka ja yhtä käyttöpaikkaa kohden on yksi sähkösopimus. Tilanne ei kuitenkaan ole aivan yksi yhteen se, että vaikkapa haja-asutusalueilla vajaa puolet asukkaista olisi vielä säävarman sähköverkon ulottumattomissa.

Yksiselitteistä vastausta siihen, kuinka monta prosenttia maamme väestöstä on säävarman sähköverkon piirissä, ei ole.

Sähkömarkkinalaista tulee verkonhaltijoille kaksi erillistä aikataulua. Osalle takaraja on vuosi 2028 ja osalle vasta vuosi 2036.

Niillä verkonhaltijoilla, joiden pitää täyttää vaatimukset vuonna 2028, täyttyvät ne jo 97 prosentilla käyttöpaikoista. Sen sijaan verkkoyhtiöillä, joilla takaraja on vuodessa 2036, vaatimukset täyttyvät 76 prosentilla käyttöpaikoista. Vaatimusten täyttymisessä on jonkin verran verkonhaltijakohtaisia eroja.

Sähkömarkkinalaki määrää, että siirtymäajan jälkeen asemakaava-alueilla sähkönjakelu ei saa keskeytyä yli kuudeksi tunniksi. Asemakaava-alueen ulkopuolella sähkönjakelu saa keskeytyä korkeintaan 36 tunniksi myrskyn tai lumikuorman takia. Kuva: Rami Marjamäki

Laatuvaatimusten täyttämisaste kaikki käyttöpaikat huomioiden verkonhaltijoilla, joilla laatuvaatimukset tulee täyttyä vuoden 2028 loppuun mennessä, vaihtelee 100 prosentin ja 87,4 prosentin välillä.

Niillä, joilla vaatimusten tulee täyttyä vuoden 2036 loppuun mennessä, vaihteluväli on tuoreimpien käytettävissä olevien tietojen mukaan 100 prosentin ja 37,4 prosentin välillä.

Verkkoinsinööri Laine toteaa, että toistaiseksi Energiavirasto ei ole joutunut huomauttamaan verkkoyhtiöitä niiden suunnitelmista. Energiavirastossa siis uskotaan, että tämänhetkiset suunnitelmat riittävät laatuvaatimusten täyttymiseen määräaikaan mennessä.