Heimo Takalon pellolle tolpat jäävät vielä toistaiseksi pystyyn. Kuva: Hanna Perkkiö
Miksi yli 50 vuotta vanhat, huonokuntoiset sähkölinjat jätettiin Alavieskassa maakaapeloinnin ulkopuolelle? Näin vastaa Elenia
Sähkötolpat pelloilla ovat pian historiaa monin paikoin, kun säävarmaa sähköverkkoa rakennetaan haja-asutusalueilla. Aivan joka kolkkaan maakaapeli ei kuitenkaan vielä hetkeen yllä.Alavieska
Toni Isokääntä ja Raimo Jussila seuraavat, kun kaapelia kaivetaan maahan Alavieskan Taluskylällä. Kaapeloitavalla alueella vanhat ilmajohdot puretaan maisemasta töiden valmistuttua. Kuva: Hanna PerkkiöKaivinkone kuopii ojaa kylätien varrella Alavieskan Taluskylällä. Sen perässä ojan pohjalle vedetään sähkökaapelia. Tähän saakka sähkö on kulkenut kylällä ilmajohtoja pitkin, mutta niistä valtaosa puretaan lähitulevaisuudessa.
Verkkoyhtiöillä on lain mukaan velvollisuus uudistaa sähköverkot säävarmoiksi kaikkialla vuoteen 2036 mennessä. Elenian projektipäällikkö Raimo Jussila kertoo, että yhtiön verkoista maakaapeloinnin piirissä on tällä hetkellä 60 prosenttia.
”Verkkoa uusitaan joka vuosi merkittäviä määriä, ja uusia ilmajohtoja ei pääsääntöisesti enää rakenneta, paitsi harkinnan mukaan luontoherkillä alueilla.”
Tällä hetkellä maakaapelointeja tehdään paljon haja-asutusalueilla. Se tarkoittaa, että Taluskylälläkin vanhoja sähköpylväitä, ilmajohtoja ja pylväsmuuntamoita katoaa pelloilta ja kylämaisemasta.
Maakaapelointi ei kuitenkaan ole ainoa keino parantaa verkon säävarmuutta. Pienjännitelinjoja myös siirretään metsistä teiden varsiin, ja puita karsitaan johtojen läheltä. Ilmajohdot voidaan säilyttää myös esimerkiksi silloin, jos kaapelointi vaatisi avokallioiden louhimista.
Iso merkitys on myös automaatiolla ja kauko-ohjauksella. Nykyteknologia auttaa paikallistamaan viat nopeasti ja rajaamaan katkosalueita.
”Rakenteilla olevan navetan vuoksi voidaan haluta siirtää tolppia pois. Jos ne alkavat olla käyttöikänsä päässä, kustannukset saattavat jäädä kohtuullisiksi.” Raimo Jussila
Maaseudulla sähköverkoista suuri osa sijaitsee yksityisten maanomistajien mailla. Kun alueelle suunnitellaan maakaapelointia, verkkoyhtiön urakoitsija on yhteydessä maanomistajiin.
”Maastosuunnittelussa voidaan sopia mahdollinen ajankohta töille, mikäli kaapeloitava pelto on vielä puimatta tai maanomistajalla on muu painava syy”, Elenian urakoitsijana toimivan HSK Sähkö Oy:n projektivastaava Toni Isokääntä kertoo.
Taluskylällä osa asukkaista on ollut ihmeissään siitä, että verkon kauimmaiset haarat jäävät tässä vaiheessa maakaapeloinnin ulkopuolelle. Yksi heistä on viljatilan omistava Heimo Takalo.
”Sähkölinjat ovat yli 50 vuotta vanhoja, ja tolpat ovat vanhoilla sijoillaan keskellä peltoja, osa kallellaankin”, Takalo harmittelee.
Elenialta kerrotaan, että verkonrakennusprojekteja toteutetaan vaiheittain. Maakaapeliverkon rakentaminen alkaa sähköasemilta ja etenee runkojohtojen kaapeloinnilla. Haja-asutusalueella keski- ja pienjänniteverkon haarajohtoja voi jäädä odottamaan myöhempää toteuttamista. Tämä on tilanne myös Taluskylällä.
”Pitkällä aikavälillä koko alue kaapeloidaan, mutta osa ilmajohdoista jää tässä vaiheessa vielä käyttöön. Pylväiden ja johtojen kunto arvioidaan, ja tarvittaessa niitä korjautetaan”, Jussila kertoo.
Jäljelle jäävät ilmajohdot sijaitsevat Jussilan mukaan yleensä sellaisissa paikoissa, että ne eivät ole alttiita häiriöille.
”Nyt häiriöitä aiheuttaneet ilmajohtoverkot maakaapeloidaan suojaan ukonilmoilta ja säänvaikutuksilta.”
Joissakin tilanteissa yksittäinen maanomistaja haluaa tilansa maakaapeloinnin piiriin ja ilmajohdot pois pelloilta aiemmin kuin verkkoyhtiön suunnitelmiin on kirjattu. Tällaisissa tapauksissa tehdään Jussilan mukaan erillinen kustannusarvio.
”Vanhan ilmajohtoverkon käyttöikä arvioidaan, ja se suhteutetaan investointiin. Esimerkiksi rakenteilla olevan navetan vuoksi voidaan haluta siirtää tolppia pois. Jos ne alkavat olla käyttöikänsä päässä, kustannukset saattavat jäädä kohtuullisiksi”, Jussila toteaa.
- Osaston luetuimmat
