Tutkija: Ympäristörikokseen syyllistyneen pitäisi menettää aiempaa useammin rikoshyöty valtiolle

Tutkija toivoisi, että tulevaisuudessa aiempaa useammin ympäristörikosten rikoshyöty määrättäisiin menetettäväksi valtiolle. Tällä voisi olla lainsäädännön muuttamista suurempi vaikutus ympäristörikosten ennalta estämisessä, sillä menettämisseuraamukset voivat olla suuria.

Ympäristörikoksia pitkään tutkinut Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden yliopistonlehtori Tarja Koskela perustelee ehdotustaan sillä, että usein rikoshyödyn menettäminen voi olla rikoksentekijälle paljon ankarampi seuraamus kuin vaikkapa lievähkö sakkorangaistus.

Menettämisseuraamusten paremman huomioinnin edellytyksenä on se, että ne selvitetään kunnolla. Rikoshyödyn euromäärä on kuitenkin usein hankala selvittää.

Menettämisseuraamusten parempi huomiointi edellyttääkin koulutusta ja riittäviä henkilöresursseja.

Jos rikoksella hankittua taloudellista hyötyä ei määrätä menetettäväksi valtiolle, rikos jää tällöin hyödyttämään rikoksentekijää.

Ympäristörikoksia koskeva lainsäädäntö ja nykyiset rangaistusasteikot ovat Koskelan mielestä hyviä ja toimivia. Sen sijaan ympäristörikoksista annettavia rangaistuksia hän pitää lievinä, kun tilannetta verrataan vaikkapa muihin talousrikoksiin tai huumausainerikoksiin.

Yliopistonlehtori muistuttaa, että oikeuskäytäntöön ei kuitenkaan pystytä vaikuttamaan pelkästään lainsäädännöllä. Oikeuskäytäntöä voidaan yrittää muuttaa niin, että minimirangaistuksia kovennettaan, mutta siihen liittyy yksi ongelma.

”Jos rangaistusasteikko on vain sakkoa, sen minimimäärä on aina lain mukaan yksi päiväsakko. Vain erityisestä syystä voidaan säätää, että jostakin rikoksesta on tuomittava vähintään esimerkiksi 50 päiväsakkoa”, Koskela muistuttaa.

Menettämisseuraamusten parempi huomiointi edellyttää muun muassa koulutusta ja riittäviä resursseja.  Kuva: Markku Vuorikari

Käytännössä oikeuskäytäntöä pystyttäisiin muuttamaan niin, että korkein oikeus antaa jostain rikosasiasta ennakkoratkaisun. Oikeuskäytäntöä ei siis voida lähteä muuttamaan yhtäkkiä vaikkapa käräjäoikeuksissa, koska oikeuslaitoksen pitää huomioida rangaistusta mitattaessa rangaistuskäytännön yhtenäisyys.

Ennen ennakkoratkaisua asia käsitellään käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa. Varovaisestikin arvioiden oikeuskäytännön muuttumiseen menee tästä johtuen aikaa vuosia.

Ympäristörikollisuuden tulevaisuus ei näytä ruusuiselta. Koska rikollisuus on globaali ilmiö, Koskela arvioi, että Suomeen tulee yhä enemmän kansainvälistä ympäristörikollisuutta.

Samalla riskit rikollisuudesta johtuviin ympäristöonnettomuuksiin kasvavat. Myös kansallinen ympäristörikosten seurantaryhmä ennakoi, että ympäristörikollisuus lisääntyy tulevaisuudessa.